Pienenä joulunvieton jälkeinen tärkein rituaali oli kavereiden kanssa vertailla omaa lahjasaalistaan. Tähän narsistiseen blogikulttuuriin (ja ylipäätään narsistiseen 2000 -lukuun) sopii hyvin, että omat lahjat esitellään kuvien kera koko maailmalle.
Näin vanhemmiten joulun pääasiaksi on noussut joulun vietto, rentoutuminen, perheen ja ystävien kanssa oleminen ja heidän muistamisensa. Lahjat ovat toki mukavia. Kivointa on kun saa jotain toivottua, tai yllättävääkin, mutta sellaista, jota tarvitsee ja jolle on käyttöä.
Oma lahjasatoni jouluna 2011 oli ihan erinomainen. Paketteja ei enää ole niin valtavan monta, mutta aivan yllinkyllin silti. Kuvista puuttuu äidiltä saatu keramiikkatyö, jota täytyy ehkä esitellä kun se päätyy seinälle. Tässä kuitenkin lahjojani:
Äidiltä ja isältä saimme toivomaani Marimekon siirtolapuutarha -astiastoa kahden lautasen ja kahden kupin verran. megalike. Veli-Tuomas ja tyttöystävänsä Reetta lahjoittivat kauniin Iittalan viinikarahvin. Tai siis dekantterin. Oli jo joulupäivänä kovassa käytössä.
Mikolta Marc by Marc Jacobsin Petal to the Metal -laukku. Ihanaa!!
Sara La Fountainin Passion for Food -kirja. Niinikään Mikolta. Täynnä ihania reseptejä, vuoden jokaiselle kuukaudelle.
Kuva Niilo-kissan joulupuuhista. Perheemme suurin huvi jouluaattoisin on katsoa kun Niilo asettuu erikokoisiin laatikoihin makaamaan. Tässä siis pörröinen kissalaatikko, joululaatikoista viihdyttävin.
Rauhallista ja ihanaa joulua kaikille sinne ruudun toiselle puolelle.
Kalkkunan paras kaveri on tietysti perinteinen leipätäyte eli bread stuffing. Stuffingin voi nimensä mukaisesti tukkia kalkkunan sisälle, tai paistaa uunivuoassa sellaisenaan. Tällöin se on myös oiva kasvisruokalaji.
Tarvitset seuraavaa:
1 pieni pussi paahtoleipää (valkoista, sekaviljaa, porkkanaa, anything goes. Leipä voi olla myös vähän vanhentunutta, ainakin sen on hyvä olla hieman kuivahtanutta. Leipä kannattaakin asettaa kuivumaan yön yli vaikka keittiön pöydälle)
1 iso sipuli
selleriä, n. 4-6 vartta
50 g voita
2 munaa
rusinoita
4 dl kanalientä (tai kasvis)
mausteeksi pippuria, suolaa, salviaa
iso, laakea (=matala) uunivuoka.
Silppua selleri ja sipuli hienoksi hakkeeksi. Laita voi kuumalle pannulle ja kuullota sipuliselleriseosta hetki. Leikkaa tai revi leivänpalat pienemmäksi. Sekoita isossa kulhossa leivänpalat, sipuliselleriseos, rusinat, 2 rikottua munaa, mausteet ja kanaliemi. Sekoita kunnes leipä on kostunut.
Kaada seos voideltuun uunivuokaan ja paista peitettynä 200 asteessa n. 30-45 minuuttia. Poista kansi viimeiseksi viideksi minuutiksi, jotta pinta ruskettuu. Vaihtoehtoisesti laita seos kalkkunan sisään ja paista kalkkuna.
Tässäpä tämä erittäin epäonnistunut kuva valmiista tuotteesta. Rusinat ja selleri ovat bread stuffingissa mielestäni se juttu. Sopii tosiaan joulupöytäänkin laatikoiden kaveriksi.
Kiitospäivän resepteistä luvassa vielä perinteinen omenapiirakka, eli apple pie (ei mitään tekemistä suomalaisen vastaavan kanssa) sekä mac'n'cheese.
Vielä ehtii, mikäli joulupöytään onkin ajatellut laittavansa kalkkunan kinkun sijaan. Oman kalkkunani valmistin kiitospäivän
pitoja varten, eikä kyseessä tosiaan ole mikään 30 minuutin ateria.
Jäätyneen kalkkunan voi käydä hankkimassa marketeista tai vaikka
Lidlistä. Kalkkunan sulattaminen pitäisi aloittaa ainakin 3 päivää ennen
h-hetkeä. Eli jos nyt aiot laittaa kalkkunan tarjolle lauantai-iltana,
keskiviikkoyönä pitäisi linnun olla jo sulamassa.
Tarvitset
seuraavia: itse kalkkuna, uunivuoka (omani on tämä alla näkyvä yksilö
Ikeasta), kanalientä, yrttejä - erityisesti rosmariinia, sipulia,
porkkanaa, selleriä ja mahdollisesti myös ruusukaaleja. Kalkkunan
pintaan kannattaa juuri ennen uuniin laittoa hieroa hieman voita ja
öljyä.
Paras
vinkki kalkkunan valmistuksessa on mielestäni youtube. Tässäpä
mielestäni hyviä vinkkivideoita, jotka kuljettavat askel askeleelta
kalkkunan valmistuksen saloihin. Aloitetaan helpoimmasta: kuinka kalkkuna sulatetaan?
Kun
kalkkuna on sulanut (yleensä noin vuorokaudessa jääkaapissa, prosessia
voi nopeuttaa sulattamalla kalkkuna vähän kädenlämpöistä viileämmässä
vedessä huoneenlämmössä) ota kalkkunan
sisälmykset ulos, mikäli ne sisällä edelleen ovat. Tämä ei ole niin pelottavaa kuin miltä se kuulostaa.
Kalkkunan sisäelimet (maksa jne.) sekä kaula ovat yleensä valmiiksi
pienessä pussissa kalkkunan sisällä. Ne voi vaikka syöttää keittämisen
jälkeen kissalle.
Sitten on aika tehdä "brine". En
tiedä miten tämä suomentuu, kyseessä on lähinnä kalkkunaa mureuttava
neste, ei kuitenkaan marinadi. Brinen tekeminen on helppoa. Tarvitset
ensin paistinpannun, jossa kuullotat isoja sipulin, porkkanan ja
sellerin paloja. Kaada ne sitten suureen määrään kanalientä (jotkut
käyttävät myös esim. maitoa), lisää vielä suolaa ja pippuria sekä
yrttejä. Anna nesteen jäähtyä. Tämän jälkeen kalkkuna laitetaan esim.
ämpäriin tai muuhun isoon astiaan, johon se mahtuu kokonaan. Kaada
sitten neste kalkkunan päälle, niin, että kalkkuna peittyy. Anna
kalkkunan uiskennella brinessa ainakin vuorokausi - mikäli aikaa riitää
se voi mureutua rauhassa kolmekin päivää - mitä pidempään, sen parempi.
Säilytä ämpäriä jääkaapissa.
Kun
kalkkuna on nesteytynyt brinessa halutun ajan, se nostetaan sieltä ulos
ja kuivataan. Neste on tehnyt tehtävänsä, sen voi heittää pois
(porkkananpalat jne. sattumat tietysti bioroskikseen!). Taputtele
kalkkuna mahdollisimman kuivaksi talouspaperilla. Tämän jälkeen on
tehtävä päätöksiä: haluatko täyttää kalkkunan vai et? Itsehän tein
perinteisen bread stuffingin uunivuokaan, jolloin kasvissyöjätkin
pääsivät siitä nauttimaan. Samaa reseptiä voi käyttää myös
kalkkunan täyttöön, jolloin täyte vain sullotaan kalkkunan sisälle.
Kalkkuna kannattaa myös maustaa; sen pintaan voi hieroa esim.
kanamaustetta ja suolaa tai yrttisuolaa. Tämän jälkeen hieron pintaan
vielä voita.
Itse laitan tässä vaiheessa uunivuoan
alaosaan kasviksia, jotka saavat paistua kalkkunan kanssa ja maustua
kalkkunan paistoliemessä. Levitän uunivuoan alle pilkottuja porkkanoita,
sipulia, selleriä, ruusukaaleja ja laitan pohjalle hieman (n. 1dl)
kanalientä ja päälle hieman oliiviöljyä. Maustan vielä rosmariinilla,
laakerinlehdillä ja merisuolalla.
Kalkkuna menee uuniin
ensin n. 200 asteeseen, ja saa väriä noin puolessa tunnissa. Tämän
jälkeen lasken uunin lämpötilaa sataan asteeseen, ja annan kalkkunan
paistua - koosta riippuen - n. 4-5 tuntia. Tässä vielä paisto-ohjeet.
Kalkkunaa
käytetään uunista ulkona paiston aikana useita kertoja. Sen päälle
sivellään lisää voita, tai paistonestettä. Ohjeet tässä.
Sen jälkeen kalkkunan voi ottaa uunista ja syödä sen! Youtubesta löytyy niinikään ohjeita kalkkunan leikkaamiseen, hakemalla how to carve a turkey.
Nam. Ota alla kypsyneet kasvikset ja laita ne erilliseen
tarjoiluastiaan. Tässä vaiheessa uunivuoan pohjalle on jäänyt kalkkunan
paistonestettä, joka on maustunut myös vihanneksista ja yrteistä. Tämä
paistoneste käytetään tietysti kastikkeen tekoon. Mielestäni simppelein ohje gravyyn on tämä.
Syö yhdessä perunamuusin (tai laatikoiden!), karpalohillon ja ystävien tai perheen kanssa. Omnomonom.
Sain siskoltani blogin puolelta hauskan pikkujoululahjan.
Tämä video on kissojen ruokahetkestä. Hanna-siskon vanhin kissa, ihana ja pörröinen Bombo on ollut kipeänä ja sydän syrjällään odotetaan, lähteekö kissaherra parantumaan leikkauksen jälkeen. Paljon lämpimiä toiveita, ajatuksia ja rukouksia siis Skotlantiin. :(
Mutta tämä nuorempien kissojen intensiivinen ruokailuhetki sai hymyn huulille.
Huoh mikä viikko taas takana. Kotiuduttiin juuri Tampereelta Mikon kanssa, takana jouluostoksia, ravintoloita, ystäviä, kulttuuria ja muuta mukavaa. Eilen käytiin Marian kanssa myös Tampereen Tuomiokirkossa laulamassa kauneimpia joululauluja. Niin ihanaa ja tunnelmallista!
Jouluun on tosiaan enää pari hassua päivää ja tässä postauksia keksiessäni havaitsin, että ehkäpä minunkin pitäisi tehdä joulutoivelista. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!
Toiveissa siis:
muotiosastolta, musta dkny:n cozy, Alexander McQueenin pääkallohuivi, Campomaggin reilummankokoinen viikonloppulaukku pyörillä (kun työpaikka keväällä löytyy, olen jo luvannut tämän lahjaksi itselleni. niin upea, että pökerryttä!) sekä jo pari vuotta himoitsemani Marc by March Jacobsin Petal to the Metal -pikkulaukku.
Kotiosastolta voisin ottaa meille seuraavaa:
Iittalan suuret kastehelmi -lautaset ovat ruvenneet puhuttelemaan. Kirkas on klassikko, mutta harmaa myös ihana. Haluaisin näitä kattauslautasiksi. Iittalan Mango -aterimia minulla jo on, mutta jälkiruoka-aterimet vielä puuttuvat. Valmistushan on jo lopetettu, joten jossain vaiheessa näitä täytyy varmaan metsästää huuto.netistä. Marimekon aivan ihanat siirtolapuutarha -astiat houkuttelevat niinikään. Kiva idea on ostaa muutamia kipaleita ja käyttää tarjoiluastioina. Le Creuset'n pata on pyörryttävä. Tarvitsen sellaisen ehdottomasti jossain vaiheessa. Näitä katsellessa vähän harmittaa, ettemme tehneet häälahjalistaa!
Mutta kuitenkin...
Ihaninta joulussa on yhteinen aika ja kiireettömyys. Aattona käydään ensin Mikon perheen luona, ilta vietetään minun kotonani. Ehkäpä 25 päivä voidaan viettää villasukissa toistemme kainaloissa katsoen jotain dvd-boksia maratoonina ja syöden konvehteja.
