Pienenä joulunvieton jälkeinen tärkein rituaali oli kavereiden kanssa vertailla omaa lahjasaalistaan. Tähän narsistiseen blogikulttuuriin (ja ylipäätään narsistiseen 2000 -lukuun) sopii hyvin, että omat lahjat esitellään kuvien kera koko maailmalle.
Näin vanhemmiten joulun pääasiaksi on noussut joulun vietto, rentoutuminen, perheen ja ystävien kanssa oleminen ja heidän muistamisensa. Lahjat ovat toki mukavia. Kivointa on kun saa jotain toivottua, tai yllättävääkin, mutta sellaista, jota tarvitsee ja jolle on käyttöä.
Oma lahjasatoni jouluna 2011 oli ihan erinomainen. Paketteja ei enää ole niin valtavan monta, mutta aivan yllinkyllin silti. Kuvista puuttuu äidiltä saatu keramiikkatyö, jota täytyy ehkä esitellä kun se päätyy seinälle. Tässä kuitenkin lahjojani:
Äidiltä ja isältä saimme toivomaani Marimekon siirtolapuutarha -astiastoa kahden lautasen ja kahden kupin verran. megalike. Veli-Tuomas ja tyttöystävänsä Reetta lahjoittivat kauniin Iittalan viinikarahvin. Tai siis dekantterin. Oli jo joulupäivänä kovassa käytössä.
Mikolta Marc by Marc Jacobsin Petal to the Metal -laukku. Ihanaa!!
Sara La Fountainin Passion for Food -kirja. Niinikään Mikolta. Täynnä ihania reseptejä, vuoden jokaiselle kuukaudelle.
Kiitos joulupukki!
2 kommenttia:
O-ou! Ihania lahjoja.
Myös Petal to the Metal, joka löytyi omalta lahjalistaltani. No ei tuonu pukki, mutta 8.1 suuntana New York, jos se pukki oiskin jättäny sen vahingossa sinne...
Joo, pukki oli aivan yyberihana tänä vuonna! :)
Uskon, että siellä New Yorkissa voi helposti olla vähän muitakin kadonneita joululahjoja... :D
Lähetä kommentti