Voihan vappuli.

Turussa nauttimassa lämpöennätyksestä.

Anteeksi rakkaat ihmiset tämä hiljaiselo! Viikko on mennyt haipakkaan.. ei kun hetkinen.. siis tänäänhän on maanantai. Hengissä ollaan edelleen. Huomenna vietän viimeistä vapaaherran päivääni, koska aloitan "kesätöissä" keskiviikkkona.

Vapusta ei varmaankaan tule kovin railakas, mutta mukava silti nähdä ystäviä ja päästä kevättunnelmiin. Huomenna on lisäksi varmaan pakko mennä torille pallojäätelölle, vaikka tänne Kokkolaan onkin luvattu aika tuulista ja kylmää säätä. Mutta nyt munkkitaikinan kimppuun!

Pusss! Ja Glada Vappen!

Vaippakakku.

Vaippakakkuhan on nykyään aivan must -lahja uusille äideille. Ystäväni Minna sai hiljan ihanan, pienen poikavauvan ja pääsimme Kaisan kanssa vihdoin katsomaan heitä tänään. Poika on sen verran malttamaton tapaus, että tuli maailmaan kovalla kiireellä ja vähän turhan aikaisinkin. Eikä mikään ihmekään; eiväthän lätkän MM-kisat Suomessa tosiaan aivan joka vuosi ole.

Askartelimme Kaisan kanssa kuitenkin tuliaisiksi vaippakakun, joka on siis vaipoista tehty, kerroskakun muotoinen rakennelma (selitys siltä varalta, jos joku sokea ihminen esimerkiksi kuuntelee tätä kirjoitusta... kommentoikaa jos näin muuten on!). Alustana on pyöreä pahvinpala, vaipat sidoin narulla kiinni ja pysyivät muodossaan oikein hyvin. Vaippakakku on koristeltu muilla pienillä lahjoilla; ruokalapulla, suklaalla, kosteusvoiteella ja vauvaöljyllä sekä hiusmaskilla ja käsidesillä. Vauvat saavat hurjan paljon lahjoja, joten aiheellista on myös hemmotella äitiä. Siksi tämä vaippakakku onkin saanut myös pinkkiä väriä.

Tuo vauvaöljy on muuten ihan huippuhyvä kosmetiikkatuote! Suosittelen ihan aikuisillekin kuivan ihon pelastukseksi. Kosteuttaa ja lisäksi jättää ihon todella kauniiksi ja pehmeäksi.

Tsädäm! Tässäpä siis vaippakakunteko-ohjeet. Ja voin vakuuttaa, että kovin vaikeasta operaatiosta ei ole kyse. Kakun voi kustomoida äidin/vanhempien/vauvan mukaan ja lisäksi lahjasta voi tehdä juuri niin arvokkaan/edullisen kuin tilanne vaatii. Jos lahjan takana on useampi ihminen, voi lisälahjoihin vähän panostaakin.

Voi vauvoja. Olipas ihana päästä pitelemään sylissä niin pientä, pehmeää ja tuoretta kaveria.

Caroline'sin naisten ilta.

Kuten tuossa aiemmin jo kerroinkin, saimme Milenan kanssa osallistua Caroline's -alusvaateliikkeen sekä Sisustus Spacen järjestämään naisten iltaan. Herkullisten sisustusvinkkejen lisään ilta tarjosi jotain vieläkin ihanampaa, nimittäin Caroline'sin muotinäytöksen, jossa liikkeen aidot, oikeat ja upeat asiakkaat esittelivät kevään alusvaate- ja uikkarimuotia. 

Carola kehotti yleisöä antamaan kunnon aplodeja ja paljon kannustusta. Malleja kuulemma etukäteen vähän jännitti! Kannustusta ja taputuksia tulikin runsain määrin. Harvoin pääsee mukaan tapahtumaan, jossa on näin lämmin ja mahtava tunnelma.

Ja VAU, mitä malleja! Näin rohkeita, upeita ja itsevarmoja naisia pääsee näkemään liian harvoin. Aivan mahtava naisten ilta, toivottavasti näistä saadaan nauttia jatkossakin!

Ja näin blogin kautta pääsette nauttimaan siellä ruudun toisellakin puolella. Katsokaas kuinka upeita naisia ja kuinka herkullista kevätmuotia. Ostoksille pääsee Kokkolan Isokadulle Caroline's -liikkeeseen.

Tätä silkkistä yöpaitaa löytyi myös valkoisena mustilla pitseillä, sekä mustana valkoisilla pitseillä. Aivan mielettömän kaunis!

Uikkarimuodissa oli monta ihanaa vähän fiftarihenkistä asua. Ja seilorityyliä myös. Voisiko nuo viimeisetkin lumet sulaa tuolta rannalta, kiitos?

Tämäkin uimapuku oli yksi suursuosikeista.

Kuva by Anne Yrjänä

Ja vau tätä punaista luomusta! En ole ikinä omistanut uikkarihametta, mutta nyt ne rupesivat houkuttamaan. Caroline'silta tosiaan löytyy mielettömän hyvä valikoima (ja asiantunteva palvelu) meillekin, joita on siunattu näyttävällä etuvarustuksella. Kolmiobikinit eivät tosiaan ole se tukevin vaihtoehto, ja tuolta ketjuliikkeistä löytyykin ehkä sen kokoisia lappuja, että hyvä jos nänni menee sinne piiloon. Erikoisliikkeisiin siis, mars.

Sisustus Spacen tilathan löytyvät aivan Kokkolan keskustasta, Isokadulta, vain pari ovea Caroline'sista eteenpäin. Näyteikkunan takaa kävelikin muotinäytöksen aikana kansanedustaja Mika Lintilä sekä arvokkaan näköinen herraseurue. Ihan asiallisesti jatkoivat kyllä matkaa, mutta pieni hetki taisi kulua kun sedillä loksahtivat suut auki. Sisällä saatiin tästä aika mehevät naurut!

Katsokaa nyt näitä upeita malleja! Alusvaatemuotia oli näytillä myös erittäin kattavasti. Kokoja, värejä ja malleja esiteltiin ihan jokaiseen makuun, ja yhdet pinkit liivit jäivätkin mieleen ihan erityisesti.

Tyytyväinen kauppias. Noin uskollisia ja uhrautuvaisia asiakkaita liikkeelleen saanut bisnes-nainen tekee varmasti jotain oikein!

Kiitokset vielä Sisustus Spacelle, Caroline'sille sekä erityisesti illan tähdille.

Miettikää oikeasti mitä itsevarmuutta vaatii pukeutua kauniisiin alusvaatteisiin ja kävellä kunniakierros suuren ihmisjoukon edessä. Aivan mielettömän rohkeaa.

Kertokaahan nyt vielä kuinka mielettömän kauniita nämä naiset ovat!!

Chinodilemma.

Satiinilaukkudilemman ratkaisseena lähdin eilen avoimin mielin kohti uusia haasteita. Sköna Clarassa on ollut käynnissä massiivinen kevätsiivous, ja siellä onkin nyt rekkikaupalla tavaraa 70 ja 80 prosentin alennuksella (nyt muotiharakat siis äkkiä Kaustarin suuntaan!).

Itse löysin kympin korista 2or+ by Yatin paidan, mutta Kaisa teki kympillä vieläkin enemmän löytöjä; kaksi superkivaa paitaa sekä painostukseni alla ostetut beiget chinosit. Joskus kaveri on vaan pakko väkisin saada ostamaan tuote, joka on tälle omaksi parhaaksi. Nyt kympillä ostetut housut olivat alkuperäiseltä hinnaltaan 200 euroa, ja epävarmuudesta huolimatta Kaisa laittoikin jo illalla viestiä, että oli kotiin päästyään pöksyistä kohtalaisen fiiliksissä. Tässä vielä lisäapua chinos -fiilistelyyn. Jo viime keväänä monen jalassa nähdyt housuthan ovat täydellisen monikäyttöinen ja rento vaate vaikka mihin tilanteeseen.

Ensimmäinen asukokonaisuus sopii vielä näille keväthagille (!! en kestä näitä kelejä enää yhtään!!!). Kaisalla onkin kevätkenkinä ihanat Eccon nahkaiset varsitennarit, jotka ovat fiilikseltään aika samanhenkiset näiden conssien kanssa. Printtipaita ja pehmoinen neule. Statement piece tuo asuun ryhtiä, itse suosittelisin miesten oversized -kelloa. Tällä tarkenee (ja muuntautuu muuten ensi syksyynkin).

Tämä sekä seuraava asu rakentuvat chinojen lisäksi mustan perusbleiserin varaan. Bleiserikin Kaisan kaapista jo löytyy, joten aika pienellä värillä saa aikaan kaksi hauskaa asua. Chinot sopivat freesin raitapaidan kanssa yhteen kuin makkara ja sinappi. Pienet punaiset aksentit kruunaavat asun. Musta-valko-beigeen kokonaisuuteen tulee iloa ja keväisyyttä.

Tässä tehostevärinä on oikeastaan tuo munakoisonlila. Tumman liila sopii khakihousujen kanssa aivan järkyttävän hyvin yhteen ja on housujen kaverina seilorimeininkiä vähemmän ilmeinen vaihtoehto. Kaisan laukkuna toimii tämän mallinen MbMJ:n laukku, mutta väriltään se on vähän sinappisempi, ei ihan näin keltainen (en löytänyt kuvaa yrityksistä huolimatta), ja tuo rannerengaskin Kaisalta löytyy; annoin sen itse kaason lahjana. Tämä keväinen väriyhdistelmä on kuitenkin minusta tosi herkullinen ja näin yhdistelemällä oma vaatekaappi saattaa joskus jopa yllättää.

Viimeinen asu on Kaisalla päällä sitten heinäkuussa kun veneen kannelle porottaa aurinko. Veneilymaailmastahan löytyy chinojen todellinen essence.

Näin. Chinot x 4.

Sisustus Spacen ja Caroline'sin naisten ilta.

Kokkolan sisustusliikkeistä olen riemuinnut ennenkin. Tämän kokoiseksi pitäjäksi Kokkolasta löytyy kyllä aivan upeita sisustusliikkeitä vaativaankin makuun. Yksi ehdoton ihanuus on Isokadulla sijaitseva Sisustus Space, josta ostoksien lisäksi saa sisustus- ja remonttipalveluita.

Viime viikolla Sisustus Space ja alusvaateliike Caroline's järjestivät ihanan naisten illan, jossa pääsimme kuolailemaan sisustustuotteita sekä kevään alusvaate- ja uimapukumuotia. Illan ehdoton kohokohta olikin tuo alusvaatemuotinäytös, jossa Carolan upeat, uskomattomat ja rohkeat asiakkaat esittelivät kevään tarjontaa (!!!). Vau. Siitäkin on kuvia olemassa, ja nyt vain odottelen, että saan julkaista ne täällä. Sitä odotellessa kuitenkin pari kuva Spacen valikoimista. Remonttikuume on kuulkaas sellainen tauti, joka vain pahenee sitä mukaa kun sitä hoitaa.

Spacesta löytyy todella kattava valikoima kaikkia mahdollisia pinta- ja tekstiilikirjoja, joita voi oman maun mukaan sitten tilailla. Vaativinkin sisustaja löytää täältä kyllä etsimänsä.

Olisiko tuolla makuuhuoneessa voinut kuitenkin olla muutama neliö lisää? Tämä nojatuoli on aivan faboulouuus!

Mieltymykseni tolppasänkyihin sen kun kasvaa. Tämä katos on toteutettavissa aivan tavallisenkin sängyn ympärille. love it.

Kynttiläkuume on hirmuinen. Nämä tuoksuivatkin aivan ihanalta. Mutta raaskiiko polttaa? Makuuhuoneeseen täytyy kyllä saada mustavalkoisia kynttiöitä jostain.

Kangasvalikoima on aivan pökerryttävä. Sain tällä viikolla tilattua muuten makkariin verhot Eurokankaasta. Tulevat vasta 3.5, joten muutto alakertaan on edessä tuolloin. ...ja ehkäpä talveksi verhot vaihtuvat johonkin Spacen valikoimasta löytyvään ihanuuteen.

Viimeiseksi jäi vielä kaihertamaan tämä keittiön laatta. En ole varma, välitänkö juurikaan noista teksteistä, mutta tuo valkoinen, vähän rustiikkinen laatta on aivan mielettömän kaunis. Sitten joskus kun keittiöremontti koittaa.. Huoh.

Satiinilaukkudilemma.

Ystävälläni Marialla oli eilen ongelma. Hän oli ostanut hulluilta päiviltä Ted Bakerin satiinilaukun, ja epäili ostoksen järkevyyttä. Maria laittoi tietysti viestiä kulinaarikerhon jäsenille ja pyysi laukkukonsultaatiota. Yleinen konsensus oli, että kyseessä oli hinta-laatu-suhteeltaan erittäin hyvä löytö ja käyttötapojakin satiinilaukulla olisi kesäkauden aikana monia. Lisäpohdinnot jäivät päähäni pyörimään.

Valitettavasti kuvaa alkuperäisestä laukusta ei mistään netin uumenista löytynyt. Kokosin kuitenkin neljä asukokonaisuutta, joiden luomisessa auttoi vilkas facebookkeskustelu paneelin kanssa. Kiitokset siis Marialle, Saaralle ja Janikalle. Alkuperäistä laukkua jonkin verran muistuttaa tämä Louboutinin silkkiunelma, joskin Ted Bakerin värit ovat jopa ihanammat ja ajankohtaisemmat. Kermanvärisellä pohjalla on mintun, liilan ja murretun viininpunaisen sekä puhtaanvalkoisen värisiä kukkakuvioita. Metalliosat olivat hopeisia ja kukkaron klipsi on iso dimangi. Pitäkää tämä siis mielessä kun katsotte seuraavia asukokonaisuuksia.

Satiinilaukkua voisi minun ja paneelin mielestä käyttää näin:

Ensimmäinen asukokonaisuus on aika juhlallinen. Tämän voisi vetää päälle vaikka yo-juhliin tai kesähäihin. Klassisen pikkumustan kanssa vaaleat kengät, jotka korostavat kauniita sääriä, kissalasit, jotka sopisivat Marialle aivan yyberhyvin ja väripilkkuna asussa laukku. Olkapäille voisi vielä heittää kermanvärisen shaalin. Skumppalasi kädestä vielä puuttuu!

Kesäterasseille ja torikahveille suosittelisin yllä näkyvää asukokonaisuutta. Värit näyttävät tässä kuvassa vähän hassuilta, mutta alkuperäiseen laukkuun ne sopisivat täydellisesti. H&M:n 9 euron lilat ballerinat ovat herkulliset. Tuo neulepaita ei kuvassa tule oikeuksiinsa; kyseisessä paidassa on siis aika isoja reikiä neuloksessa, jolloin värikäs aluspaita näkyy hyvin. 80 -luvulta ammentavan lookin peruspilari ovat rennot boyfriend -farkut. Naiselliset nilkat esiin ja sivuotsikseen ihan pikkuriikkisen kreppikiharaa. Oon tästä todella fiiliksissä!

Yökerhoympäristöönkin laukun kanssa voi lähteä. Noita kukkakuvioisia housuja on tänä keväänä ilmestynyt ketjuliikkeisiinkin. Itse muistan kukkaprinttistretchfarkut omasta lapsuudestani, mutta kyllä ne silti freesiltä näyttävät. Mustan pohjan kanssa kukkakuvio ei ole aivan niin hempeä. Musta, seksikäs, avoselkäinen biletoppi ja kunnon korot tuovat asuun lisää graafisuutta ja iltaelämään sopivaa meininkiä. Isot korviksetkin sopisivat tähän ja tietysti tumma silmämeikki (kreppikiharat pysyvät illallakin matkassa).

Tällä asulla voi niinikään käydä juhlissa, jakun ja topin materiaali ja istuvuusaste määrittävät aika paljon sen, kuinka juhlava asu on. Nuo hopeiset ballerinat ovat mielestäni niiiin ihanat! Romanttinen kesätyyli muodostuu tuosta pitsihameesta, joka paljastaa polvet ja liehuu ihanasti kesätuulessa. Toppi ja jakkuhan ovat peruskamaa, jotka varmasti vaatekaapista jo löytyvätkin.

Noin, nyt Maria voi lähteä kesäasuostoksille ja jos pikkulaukkuun vain mahtuvat kaikki olennaiset asiat, sillähän pärjää koko kesän!

Pusss!

Läppärisuojus hakusessa?

Ihan blogin alkuaikoina olen hehkutellut Marc by Marc Jacobsin läppärinsuojusta, joka edelleen kulkee uskollisesti mukanani. Omani on 13 -tuumainen, ja vuosi sitten minun piti tilata se puhelimitse Neiman Marcukselta, koska eurooppalaisista nettikaupoista löytyi jostain syystä vain 15 -tuumaisia. Euroopankin tarjonta on tässä vuoden aikana kehittynyt ja net-a-porterista sekä shopbopista saa näköjään nykyään myös tätä pienempää mallia.

Yummy -Jenni hehkutteli eilen tätä samaista läppärisuojusta ja hänen blogistaan löytyy muuten myös shopbopin alekoodi. Joten jos shopbopista on jokin ihanuus jäänyt kaihertamaan tai sitten läppärikotelo on vakavasti haussa, ei muuta kuin Yummyn koodin kanssa tilailemaan!

Nyt nuhanenäisenä tuomaroimaan Power Mover -kisoja Hollihakaan! Tanssintäyteinen päivä tulossa siis.

Pusss!

Maakuhuone preview.

Nyt sitä saa! Eli esimakua makuuhuonerempan tuloksista. Verhot puuttuu, petivaatteet samoin, pari lipastoa ja yöpöydät on vielä hankittava ja vaatekaappikin pitäisi täyttää. Mutta "huone" on sinällään valmis. Aaaah!

VAROITUS! Seuraavat kuvat saattavat loukata ja järkyttää herkimpiä lukijoita.

Tässä siis kuvia makuuhuoneesta ennen remonttia. Tai siis sen verran remonttia aloiteltiin joulun aikaan, että seiniltä revittiin vanhat tapetit pois (olivat vaaleat ysäritapetit, joita tässä ei näy) ja Mikko asensi huoneeseen uudet kattopaneelit. "Kalustus" koostuu ylijäämäromppeista ja muuttokuormastani, joka kotiutui Tampereelta Kokkolaan.

Tästä reiästä purettiin vanha ja epäkäytännöllinen vaatekaappi, ja jonka tilalle Ikean Pax -kaapistot sitten koottiin. Pientä askartelua Mikolle oli tiedossa, koska ilmastointiputki ja keskuspölynimurin aukko löytyivät kummatkin vanhasta kaapista (mitä se ilmastointiputki siellä hyödytti on kyllä täysi mysteeri..)

Ah. Goodbye vanha huone. Tuo vihreävalkoinen tapetti on hiuksia nostattava, mutta alkuperäinen, ruskeakuvioinen jotenkin aika raflaava. No, ei silti tule ikävä!

Sängynpäädystä löytyy kuvakollaasi.

Vaatekaappi on vielä tyhjä. Tässä kuitenkin näkyy hyvin nuo sisälmykset. Mitat Paxilla ovat 2m x 2m.

Itse olen kokenut, että makuuhuoneessa tarvitsee pari vaatekoukkua vaatteille, joita on jo käyttänyt, mutta jotka eivät vielä tarvitse pesua. Nämä nimikoidut löysin oululaisen sisustusliikkeen loppuunmyynnistä.

Tuolle seinälle tulossa vielä lipastoja, joiden päälle telkkari, lamppu ja kynttilöitä.

Noin, tässä vaiheessa ollaan siis nyt. Muutto uuteen makuuhuoneeseen tapahtuu kuitenkin ehkä vasta sitten kun kaikki on "täydellistä". Ei onneksi ole mitään kiirettä.

Elämäni aakkoset: C niin kuin City vs. Country.

Nämä aakkosten eksoottiset kirjaimet ovat kyllä vaikeita! C -kirjainta pähkäilin vaikka kuinka kauan, kunnes hoksasin, että pystyn valjastamaan sen jo muutoinkin blogikirjoitukseksi päätyvän teeman muotoon. Näin vastavalmistuneena maisterina kysymys kuitenkin polttelee: Minne asettua? City vai Country?

Kotikaupungissa Kokkolassa.

Ihan ensiksi on varmasti syytä todeta, että kaupunki ja maaseutu ovat suhteellisia käsitteitä. "Countrylla" tässä postauksessa viitataan kotikaupunkiini Kokkolaan, joka monen mittapuulla (uskokaa tai älkää) on melkoinen City. Kokkolassahan on periaatteessa vaikka mitä; kauppakeskus, useampikin hyvä vaatekauppa, teatteri, elokuvateatteri, konsertteja ja keikkoja ja muita kulttuuririentoja, yöelämää jne. Tännehän tullaan maakunnasta sekä ostoksille että pitämään hauskaa. Mistään "oikeasta" maaseudusta ei siis ole kirjaimellisesti kyse, vaikka sitäkin kyllä lähiseuduilta löytyy. Ja täsmentää täytyy myös sitä, että sinne "oikealle" maaseudulle emme varmasti ikinä muuta. En ole luontoihminen eikä metsissä tai pelloilla samoilu kuulosta minusta yhtään romanttiselta ajanvietteeltä. Tätä pienemmälle paikkakunnalle on vaikea kuvitella asettuvansa. Nytkin kun asumme keskustasta neljän kilometrin päästä, haaveilen muuttamisesta vielä lähemmäs keskustaa. Kuitenkin Kokkola edustaa minulle sopivan kokoista paikkakuntaa, jossa pyörällä pääsee joka paikkaan, jossa lapset voisivat itsenäisesti siirtyä harrastuksiin ja kouluun, jossa eläminen on helppoa.

Voisin puntaroida tätä ikuisesti. Niinpä paras keino pureutua asian ytimeen on laatia lista plussista ja miinuksista.

Harjoittelupaikan ulkopuolella New York Cityssä.

Country - tai siis Kokkola

+ Mahdollisuus asua tilavasti. Tällä hetkellä meillä on paritalon puolikkaassa käytössä n. 130 neliötä ja remonttihaaveet ovat myös toteutettavissa.
+ ...jopa kesämökki voisi kuulua suhteelliseen lähitulevaisuuteen.
+ Eläminen on helppoa: välimatkat ovat lyhyitä ja perhettä asuu lähellä.
+ Työelämän kannalta minulla on jo verkostoja, tunnen ihmisiä ja projekteihin on helppo lähteä mukaan kun toimintatavat ja toimijat ovat ennaltaan tuttuja.
+ Kokkola on kaupunkina ihana: on meri ja tavallaan kaikkea. Täällä on myös hyvä ilmapiiri ja henkinen tila ammentaa ruotsinkielisen rannikon tunnelmasta. On tekemisen meininki ja avoimuuden ilmapiiri. Tämä ei tosin päde koko Keski-Pohjanmaahan...

- Välimatka maailmalle on pitkä ja kulkuyhteydet heikot ja kalliit. Siis pääseehän täältä joka paikkaan. I know, I know. Mutta ero siihen, että asuisi Helsingissä ja voisi lähteä viikonlopuksi Pariisiin tai neljäksi päiväksi New Yorkiin on silti aika valtava.
- Ei kiinnostavia työpaikkoja. Olen kranttu. Tiedän, että täältä varmasti löytyy jotain töitä, mutta ero työn ja uran välillä on aika iso. Haluan (tai oikeammin TARVITSEN) työn, jossa pääsen käyttämään osaamiseni koko kapasiteettia. Työn, jossa pääsee etenemään, joka on monipuolista, jossa on kansainvälinen ulottuvuus. Niitä tästä kaupungista ei kovin montaa löydy. Ja vielä vähemmän niitä, joihin nuori nainen pääsisi heti tai edes etenemällä. Nuoret naiset jämähtävät tässä pitäjässä - ja tällä alueella - sihteeri- ja assistenttitöihin, eivätkä nouse johtotehtäviin, koska johto yleensä rekrytoidaan aina ulkopuolelta. Huoh. Tässä oma näkemykseni. Prove me wrong.
- Ihan kaikkia tarvitsemiani tuotteita ja palveluita ei täältä saa. Näistä keskeisimmät: sokerointi, Wolfordin sukkahousut, hyvä leipä. Oikeastaan, jos Kokkolaan muuttaisi Stockmann ja yksi täyden palvelun kauneushoitola (kuten Tampereen UPEA Feel It), elämä täällä olisi lähes täydellistä.

- Ravintolavalikoima on yksipuolinen, yöelämä yksiulotteinen.

Maalla tai kaupungissa - sisämaahan en lähde!

City - ehkä Helsinki, Lontoo tai New York

+ Työpaikkatarjonta on aivan omaa luokkaansa. Mielenkiintoisia, haasteellisia työpaikkoja on. Tosin kilpailukin on kovaa.
+ Tarjonta kaikessa kulttuurista palveluihin tai ostoksiin on satakertainen. Ainakin "oikeissa" suurkaupungeissa (= New York) mitä vain saa mihin aikaan vain.
+ Omasta autosta voisi ehkä luopua. Julkinen liikenne toimii.
+ Suurkaupungeissa on vain jotain niin jännittävää. Kuhina, syke, loputtomat mahdollisuudet. Mitä tahansa voi tapahtua. Kenet tahansa voi kohdata. Tuntuu, että se pitäisi päästä vielä kokemaan.

- Eläminen on kallista.
- Asuminen on kalleinta. Kun nyt meillä on kolme makuuhuonetta (eikä yksikään ole muuten tyhjänä!), miten voitaisiin mahtua enää kaksioon? Ajatus on ahdistava.
- Liikkuminen on tavallaan vaivalloista, työmatkaan voi mennä ikuisuus.
- Kaupungin hälinä on myös uuvuttavaa. Työpäivän jälkeen ihmiset eristäytyvät pieniin asuntoihinsa, naapureita ei tunneta, yhteisöllisyyttä ei ole, kukaan ei piipahda kahville hetken mielijohteesta.
-  Työelämä on hektistä ja sille on omistauduttava.

Noin. Siinä plussia ja miinuksia ja pää on aika pyörällä. Jonain päivänä tuntuu, etten haluaisi lähteä täältä minnekään. Joskus taas tuntuu todella vahvasti siltä, että ei tämä meidän loppuelämä nyt ihan vielä voi alkaa. Siinäpä mietittävää. Kuitenkin tulevaisuuden näyttää varmastikin pitkälle juuri tuo työtilanne. Suunta on sinne, missä unelmaduuni odottaa.

Mitä ajatuksia teillä, rakkaat lukijat, on tästä aiheesta. Onko samanlaisia elämäntilanteita? Millä tavoin teitte omat valintanne? Katumuksia? Suosituksia? Kaikki otetaan jälleen kerran suurella kiitollisuudella vastaan!

Valokuvakollaasi.

Makuuhuoneen katosta puuttuu vielä kaksi listan pätkää. Aika kutkutteleva remonttivaihe, vai? No, tänään Mikko saa viimeiset listat kattoon ja päästään siivoamiseen, kalustamiseen ja lopulta myös somistamiseen. Minä tietysti olen henkisesti jo somistamisvaiheessa.

Somisteluvimmassa askartelin eilen valokuvakollaaseja, jotka tulevat makuuhuoneen seinille. Kaikki kehykset ovat muuten Ikeasta, joka - täytyy sanoa - on kehyksien suhteen hinta-laatu-tyyli-kuningas. Ylimmät neljä kuvaa ovat snapshotteja häistä. Jokaisesta kuvasta löytyy teemaväriä ja luulen, että mustaa taustaa vasten nämä näyttävät hyvältä. Aiemmin jo kerroinkin, että makuuhuoneen linja pysyy hyvin musta-valkoisena, näissä valokuvissa on juuri sopivasti silmäniskua tuomaan pieni hitunen väriä kokonaisuuteen.

Tässä kehyksessä itse hääkuvia (kuvat muuten by Ulla Nikula). Rakastan noita kuvia, joissa ollaan Mikon kanssa yksin. Tiesin heti, että tekisin niistä jonkin tällaisen kokonaisuuden. Keskimmäistä kuvaa arvoin jonkin aikaa ja lopulta tämä kasvokuva vei voiton. Ylipäätään meillä ei hirveästi hääkuvia ole esillä. Jääkaapin oveen on yksi löytänyt tiensä. En ole vielä päättänyt, haluaisinko esimerkiksi jonkin suurennoksen jonnekin jossain vaiheessa. Toisaalta suuret hääkuvataulut eivät ainakaan ole omaa tyyliäni. Mieluummin laitan seinille jotain vähemmän... ööö... ilmeistä. You know? (EDIT: vielä tähdennettävä, että olen nähnyt myös todella kauniita hääkuvasuurennoksia, mutta omalle seinälle oma naamani ei kovin suurikokoisena luultavasti päädy.)

Kuvien takana näkyvä osa on askarreltu tapetista, joka makuuhuoneen seiniltä jo löytyy.

Tässä kollaasissa löytyy sinisen sävyjä (et varmaan heti hoksannut..). Halusin matkakuvia, jotka eivät välttämättä näytä lomakuvilta. Ylimmäinen kuva tuo mieleen häämatkan ja Karibianmeren rannat, keskimmäinen kreikkalaisen kahvilan rustiikkisen pöydän kuumana päivänä, skootteriajelun jälkeen, viimeinen lauttamatkan New Jerseystä Marylandiin 2010 kesän road tripillä. Kauniita kuvia, joilla on merkitystä meille. (Vaikka muistaakseni tuolla lauttamatkalla Mikko oli melkoisen ärsyyntynyt minuun. Siis MINUUN! Voitteko kuvitella?! Enivei, maisemat oli upeat.)

Tällaista siis tulossa seinille. Luulen, että tämä on myös riittävä määrä makuuhuoneeseen. Jokaisen seinän ei tarvitse olla aivan täyteen ammuttu erilaisia kuvia tai muuta sälää.

In the bedroom.

Kertokaahan, mistä se johtuu, että aina kun aloitetaan jokin "pieni" remontti, jonka kuvittelen kestävän noin kaksi päivää, sen todellinen kesto on vähintään kolminkertainen? No jaa, onneksi tuo alakerran myllerrys ei ole vaikuttanut yläkerran elämään; miten kukaan voi remontoida kaksiossa on minulle mysteeri!

Tällä hetkellä makuuhuoneessa on siis katto vaihdettu, tapetit seinillä, vaatekaappi koottu. Oikeastaan puuttuu enää listat ja loppusiivous. Ja sitten toki kalustaminen ja somistaminen. Listat kuuluvat Mikon erityisosaamiseen, mutta sitten minä otan ohjat. Oujee. Malttakaa vielä pari päivää. Polyvoressa kävin askartelemassa erilaisia makuuhuoneskenaarioita, jotka pitävät työnteon raiteillaan.