Fish food.

Miltä tuntuu olla kalanruokana? No, aika mukavalta.

Apua! Kutittaaa!!

Ensimmäisen kerran törmäsin tähän hulluun jalkahoitoon Rhodoksella viime kesänä, jossa kävelimme kalapedikyyrin ohitse ja kauhistelin koko ajatusta. No sittenhän kävi tietysti niin, että sain ihanilta ystäviltäni Saaralta, Janikalta ja Marialta synttärilahjaksi lahjakortin Ideaparkissa sijaitsevaan Lagoon Fish Foot Spahan.

Mikko laittoi sormet altaaseen ja kalat villiintyivät! Kun jalat ensin laittaa lähelle vettä, kalat tulevat oikein kuhinalla kimppuun. Hetken jo sain pienen sätkyn, mutta onneksi lopulta rohkaistuin. Silmät kiinni voisi kuvitella, että jalat ovat porekylvyssä.

Mukana myös Maria! Mikkokin pääsi kalakylpyyn, mutta vähän lyhyempään. Ja kyllä miehetkin tästä tykkää! Lahjakortti on muuten Tampereen seudulla asuville aivan loistava joululahjavinkki melkein kenelle tahansa. 15 min maksoi 15 euroa, 30 minuuttia 25 euroa.

Ei varpaanväleihin! Iiiiiks!

Kaloja ruokkimaan sieltä! Joskin siis vielä täsmennettävä, että altaissa olevat 200 garra rufa -kalaa (tai tohtorikalaa! LoL) eivät syö kuollutta ihoa, vaan irrottavat sitä imukuppisuillaan minkä kerkeävät. Mitään ihmissyöjäkaloja eivät siis sentään ole. Maailmalla kalakylpyjä saa myös käsille sekä jopa kokovartalolle (!!!OMG), sitä en uskalla edes ajatella! Manikyyri tosin houkuttaa, omistaja kertoi kynsinauhojen tulevan vauhdilla kuntoon.

Eipäs sen kummempaa tällä kertaa.

Pusss,
Tinde

Bataattivuoka vaahtokarkeilla ja saksanpähkinällä.

Jatketaan vielä kiitospäiväteemalla. Vaikka kiitospäivä on tämän vuoden osalta jo mennyttä, sopivat nämä herkut mielestäni ihan hyvin myös joulupöytään. Lisäksi aika monilla meistä on useampi joulupöytä vierailtavana juhlapyhien aikaan. Mikäli olet jo käynyt syömässä aattona vanhemmilla ja jouupäivänä appivanhemmilla, eikö olisi mukava tarjota tapaninpäivänä vähän erilaisia herkkuja?

Tämä bataattivuoka on lämmin ja makea ja sen voi nauttia joulupöydässä vaikka laatikoiden joukossa. Herätti omissa juhlissani aivan valtavaa ihastusta ja oli jäänyt viime vuodesta vieraiden mieleen niin, että jo ovella sitä kyseltiin.

Tarvitset: Uunivuoka, bataatteja TAI bataattisosetta, smetanaa, yhden sitruunan mehun, voita, vaahtokarkkeja, saksanpähkinöistä. Mausteena suolaa, ruokosokeria (tai fariinisokeria), muskottipähkinää.

1. Kuori ja keitä bataatit (kuudelle hengelle n. 4 isohkoa bataattia). Muussaa ja lisää hieman voita ja suolaa. Vaihtoehtoisesti (tämä on huomattavasti helpompaa ja maku on aivan yhtä hyvä!) tyhjennä kulhoon 3 pötköä bataattisosetta (suola valmiina, voi lisätä vähän jos haluaa. Voita ei välttämättä tarvitse).

2. Sekoita bataattimuusiin 1 purkki smetanaa, yhden sitruunan mehu ja mausta muskottipähkinällä ja n. 1 rkl sokeria (ruoko- tai fariini, voi lisätä myös 2 tl vaniljasokeria).

3. Kaada bataattiseos voideltuun uunivuokaan. Asettele päälle valkoisia vaahtokarkkeja (jenkkityylisiä, ei mitään mansikan makuisia!), saksanpähkinöitä sekä pari ruokalusikallista ruskeaa sokeria.

4. Paista uunissa n. 200 astetta, n. 30 min. Mikäli vaahtokarkit tummuvat liikaa, laita uunivuoan päälle pala foliota. Voilá!

Nyt tämä superhuono kuva valmiista herkusta. Ehkä saa selvää edes siitä, että vaahtokarkit ovat uunissa mukavasti ruskettuneet ja sulaneet. Nam!

Pussss,
Tinde

Neulepöksyt.

Näin talven tullen on aina mukava turvautua neuleisiin. Tässä nyt esittelyssä tällainen ihan rento asu, joka päällä voi vaikka matkustaa junassa. Mukana kaksi herkullista neuletta: Juicy Couturen neuletakki eturypytyksellä ja vetoketjulla. Se löytyi viime vuonna Jenkeistä Juicyn outletistä ja se on helppo vetää päälle. Neulepöksyt ovat Gina Tricot'sta. Isot, lämpimät ja mukavat. Olen ostanut samasta neuloksesta myös pitkät, mustat housut, jotka ovat ihan hurrrrjan miellyttävän tuntuiset. Alerekistä käyn varmasti korjaamassa lisääkin neuletuotteita, jos vain sinne asti selviävät! Täydelliset myös kotioloihin.

Saappaat Andiamon Audreyt.

Toisen päivän tukka ja improvisoitu rusettikampaus.

T-paita: h&m, huivi: Tiger of Sweden, löytö viime talven alennusmyynneistä miesten osastolta.

Ripsipermis muuten tässä vielä täydessä terässä parin viikon jälkeen. Voisin tässä välissä käydä vielä värjäämässä ripset uudelleen.

Banoffee Pie.

Voinemme aloittaa vihdoin tämän kiitospäivän reseptien jaon. Aloitetaan ikisuosikista ja Mikon bravuurista, eli Banoffee -kakusta.

Ensimmäisen kerran tutustuimme herkkuun Lontoon matkalla, jolloin tilasimme Banoffeeta ravintolassa jälkiruoaksi. Mikko innostui kakusta niin paljon, että etsi käsiinsä reseptin ja siitä lähtien Banoffeeta on tarjottu meillä monissa juhlissa, mm. kihlajaisissa. Kiitospäivän pöytään se sopii saumattomasti. Ja on erittäin helppo tehdä!

Tarvitset näitä: irtopohjavuoka, leivinpaperia, domino -keksejä (tai digestive), voita, kondensoitua maitoa, 2 banaania, purkki vispikermaa (tai floraa), sokeria, kaakaojauhetta.

1. Laita kondensoitu maito säilykepurkissa kiehuvaan veteen ja keitä sitä kattilassa 3 tuntia. (Nyt siis ihan rohkeasti laitat kattilaan vettä ja plumpsautat säilykepurkin sinne kolmeksi tunniksi. Säilykepurkista kannattaa ottaa paperinen etiketti pois etukäteen, mutta tämäkään ei ole pakollista). Kondensoitua maitoa saa ainakin lähes kaikista etnokaupoista, nykyään myös ihan tavallisista marketeista.

2. Laita leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle. Murskaa domino -keksejä n. 1 "rulla". Sulata mikrossa n. 50 g voita ja sekoita keksinmuruihin. Levitä keksimassa irtopohjavuoan pohjalle ja tasoita. (Mikäli käytät Digestivejä, laita voita tuplamäärä. Domino -keksien sisus sitoo massaa voin ohella yhteen, joten rasvaa ei tarvitse lisätä niin paljoa.)

3. Avaa kiehunut säilykepurkki VAROVASTI. Kondesoitu maito on muuttunut keitettäessä kinuskiksi. Purkki täytyy avata kun se on vielä kuuma, muutoin kinuski jämähtää. Purkissa on myös painetta, joten suosittelen tekemään purkinavaajalla kaksi pientä reikää eri puolille säilykepurkin kantta. Kinuskia tulee ulos hieman, mutta jos rupeat heti avaamaan kuumaa säilykepurkkia, kinuski tulee ulos räjähdyksenomaisesti. Avaa siis purkki ja levitä kinuski keksipohjan pälle. Pilko sitten yksi banaani ja levitä banaaninsiivut kinuskille.

4. Vatkaa kerma, mausta vaniljasokerilla. Pursota kerma kakun päälle ja pilko päälle vielä toinen banaani. Koristele kaakaojauheella (piilottaa myös banaanin tummumisen, joten kaakaojauhe on ihan must.)

5. Herkuttele!

Tässä kuva kiitospäivän kakusta, joka tosiaan on TRIPLABanoffee Pie. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että pohjassa on kokonainen dominopaketti (kummatkin "rullat"), ja kakussa on 3 banaania (2 1/2 välikerroksessa, vajaa banaani koristeena), 3 kondensoitua maitoa ja 2 purkkia kermaa (sekä vajaa purkki Philadelphiaa). Jenkkityyliinhän kaikki kakut ja "piet" ovat korkeita ja meheviä! Tässä triplakakussa on jälkiruokaa n. 10 hengelle.

Syysmyrsky.

Kuvat parin viikon takaa, kun kävimme Trullevin nokalla (Trullevin niemi Kokkolassa) katselemassa kun merellä tuulee. Emme olleet suinkaan ainoat myrskyturistit. Merituuli oli niin hyytävä, että teki melkein kipeää, mutta jotain ihanaa siinä syysmeressä samalla on.

Pipo: Citymarket (siis oikeesti! siinä on paljetteja ja se maksoi 7 euroa), huppari: Chill Norway, Kaulahuivi: tuliainen Skotlannista, Parka: Prisma (en yleensä osta marketeista vaatteita, nyt sattui päälle kaksin kerroin! Tämän takin näin yliopiston kahvilassa päällä tytöllä ja jahtasin hänet ihan varta vasten kysyäkseni mistä takki on hankittu. Se oli sitten Prismasta, ja minäkin halusin samanlaisen).

Hyrrrr!!!

Tuota tuulisuutta on vähän vaikea kuvissa välittää, mutta katsokaa puiden latvoja ja lippuja! Tukka meinasi lähteä päästä!

Tyrsky! Lintutornissa näkyy myrskykuvailijan siluetti.

Kalasatamaromantiikkaa.

Lippu korkealla! Syksy on nimittäin ohi, koska joulukuu on alkanut ja tänään tuli ensilumikin!

Tiina's Annual Thanksgiving.

Pahoittelen taas tätä hiljaiseloa. Tällä erää minua on pitänyt kiireisenä mitä parhain syy; jokavuotiset kiitospäivän kutsut, jotka järjestin tänä vuonna toista kertaa.

Kestitsemiskirjani, johon merkitsen aina tapahtuman, menun, vieraat ja ostoslistan.

 Tapahtuman virallinen nimihän on Tiina's Annuan Thanksgiving ja pyrkimykseni on kutsua kotiin muutamia ihania ystäviä ja syöttää heidät pökerryksiin hyvässä seurassa. Valitettavaa on, että ruokapöydän äärelle mahtuu kerralla vain 8 henkilöä. Enemmänkin haluaisin kutsua, vaikka toisaalta on myös mukava viettää joskus iltaa pöydän ääressä istuen (isompi pöytä...ja ööö.. ruokailuhuone tilaukseen siis!)

Luvassa on muuten myöhemmin reseptejä, nyt fiilistellään yleisesti!

Menu ilallle oli seuraavanlainen:
Kalkkuna, mac'n'cheese, bread stuffing (eli leipätäyte, joka kuuluu kalkkunan sisälle perinteisesti. Nyt kuitenkin tein sen uuniastiassa - sopii myös kasvissyöjille), sweet potatoes, eli bataattilaatikko vaahtokarkeilla ja saksanpähkinöillä, perunamuusi, maissi, kastike, karpalohillo. Jälkiruoaksi Martha Stewartin perinteinen Apple Pie ja unohtumaton suosikkiherkku Banoffee Pie (tällä kertaa triplana!)

Mac'n'Cheese, ennen uunia.

Juhlakalu eli kalkkuna. Valmistelu alkaa 3 päivää ennen h-hetkeä.

 Reseptejä löytyy netistä. Martha Stewart on ollut ihan ykkösluokan apu, samoin youtuben opetusvideot, joiden avulla kalkkunanpaistokin sujui.

 Bread stuffing, mukana kuivahtanutta leipää, selleriä, sipulia ja rusinoita, tehdään valmiiksi uuniastiassa.

 Tämä bataattiuunivuoka saa muuten vieraat hulluuden partaalle!

 Traditional Apple Pie ja Banoffee Pie. Mmmm...

 Banoffee valmiina.

 Aamuyöstä maistui Tiina's All-American  Snack Bar.

Tässä vaiheessa iltaa tapahtui jotain outoa... Kameraan oli jäänyt päälle jokin kummallinen yökuva-asetus, jonka takia kaikki kuvat ovat ihan superhuonoja! Koettakaa kestää.

 Noutopöytä.

Mac'n'Cheese valmiina.

 Kiitospäivän pöydässä mukavaa on mielestäni se, että kasvissyöjälle löytyy ihan valtaisasti valikoimaa! (Ulla edustaa kasvissyöjää tässä kuvassa. Ei lavastettu.)

 Ja sitten kun ammattivalokuvaaja otti kameran esiin ja vaihtoi asetuksen "automaattiseen" kuvalle kävi näin. Hyvä minä!

Jälkkäri.

Illallisellahan kuuluu istua pöydän ääressä ja jutella mukavia. Check. Kiitospäivän erityispiirre on se kun käydään pöydän ympäri ja kerrotaan omia kiitollisuuden aiheita. Suomalaiset puhuvat tunteistaan niin harvoin, että tässä vaiheessa voi pieni itkukin tulla. Ei haittaa!

Loppuillasta kunnioitimme niinikään jenkkiperinteitä ja katsoimme urheilua. Tällä kertaa Heleniuksen em-matsin. Ei siitä sen enempää, ottelu oli sen verran erikoinen. Tunnelma oli kuitenkin korkealla.

Ylipäätään rakastan tätä omaa kiitospäivän perinnettäni ja aion tosiaan tulevinakin vuosina laittaa pöydän koreaksi sopivana ajankohtana. Kun joulua - ja useimpia muitakin juhlapyhiä - juhlitaan perheen ja suvun kanssa on ihanaa juhlia jotain myös rakkaiden ystävien kanssa. Kiitokset siis vielä osallistuneille. Ihana ilta!