Olen ollut kiltti.

Pienenä joulunvieton jälkeinen tärkein rituaali oli kavereiden kanssa vertailla omaa lahjasaalistaan. Tähän narsistiseen blogikulttuuriin (ja ylipäätään narsistiseen 2000 -lukuun) sopii hyvin, että omat lahjat esitellään kuvien kera koko maailmalle.

Näin vanhemmiten joulun pääasiaksi on noussut joulun vietto, rentoutuminen, perheen ja ystävien kanssa oleminen ja heidän muistamisensa. Lahjat ovat toki mukavia. Kivointa on kun saa jotain toivottua, tai yllättävääkin, mutta sellaista, jota tarvitsee ja jolle on käyttöä.


Oma lahjasatoni jouluna 2011 oli ihan erinomainen. Paketteja ei enää ole niin valtavan monta, mutta aivan yllinkyllin silti. Kuvista puuttuu äidiltä saatu keramiikkatyö, jota täytyy ehkä esitellä kun se päätyy seinälle. Tässä kuitenkin lahjojani:

Äidiltä ja isältä saimme toivomaani Marimekon siirtolapuutarha -astiastoa kahden lautasen ja kahden kupin verran. megalike. Veli-Tuomas ja tyttöystävänsä Reetta lahjoittivat kauniin Iittalan viinikarahvin. Tai siis dekantterin. Oli jo joulupäivänä kovassa käytössä.

Mikolta Marc by Marc Jacobsin Petal to the Metal -laukku. Ihanaa!!

Sara La Fountainin  Passion for Food -kirja. Niinikään Mikolta. Täynnä ihania reseptejä, vuoden jokaiselle kuukaudelle.

Kiitos joulupukki!

Arkihuolesi kaikki heitä.

Kuva Niilo-kissan joulupuuhista. Perheemme suurin huvi jouluaattoisin on katsoa kun Niilo asettuu erikokoisiin laatikoihin makaamaan. Tässä siis pörröinen kissalaatikko, joululaatikoista viihdyttävin.

Rauhallista ja ihanaa joulua kaikille sinne ruudun toiselle puolelle.

Perinteinen bread stuffing.

Kalkkunan paras kaveri on tietysti perinteinen leipätäyte eli bread stuffing. Stuffingin voi nimensä mukaisesti tukkia kalkkunan sisälle, tai paistaa uunivuoassa sellaisenaan. Tällöin se on myös oiva kasvisruokalaji.

Tarvitset seuraavaa:
1 pieni pussi paahtoleipää (valkoista, sekaviljaa, porkkanaa, anything goes. Leipä voi olla myös vähän vanhentunutta, ainakin sen on hyvä olla hieman kuivahtanutta. Leipä kannattaakin asettaa kuivumaan yön yli vaikka keittiön pöydälle)
1 iso sipuli
selleriä, n. 4-6 vartta
50 g voita
2 munaa
rusinoita
4 dl kanalientä (tai kasvis)
mausteeksi pippuria, suolaa, salviaa
iso, laakea (=matala) uunivuoka.

Silppua selleri ja sipuli hienoksi hakkeeksi. Laita voi kuumalle pannulle ja kuullota sipuliselleriseosta hetki. Leikkaa tai revi leivänpalat pienemmäksi. Sekoita isossa kulhossa leivänpalat, sipuliselleriseos, rusinat, 2 rikottua munaa, mausteet ja kanaliemi. Sekoita kunnes leipä on kostunut.

Kaada seos voideltuun uunivuokaan ja paista peitettynä 200 asteessa n. 30-45 minuuttia. Poista kansi viimeiseksi viideksi minuutiksi, jotta pinta ruskettuu. Vaihtoehtoisesti laita seos kalkkunan sisään ja paista kalkkuna.

Tässäpä tämä erittäin epäonnistunut kuva valmiista tuotteesta. Rusinat ja selleri ovat bread stuffingissa mielestäni se juttu. Sopii tosiaan joulupöytäänkin laatikoiden kaveriksi.

Kiitospäivän resepteistä luvassa vielä perinteinen omenapiirakka, eli apple pie (ei mitään tekemistä suomalaisen vastaavan kanssa) sekä mac'n'cheese.

Pussss!

Kuinka valmistaa täydellinen kalkkuna?

Vielä ehtii, mikäli joulupöytään onkin ajatellut laittavansa kalkkunan kinkun sijaan. Oman kalkkunani valmistin kiitospäivän pitoja varten, eikä kyseessä tosiaan ole mikään 30 minuutin ateria. Jäätyneen kalkkunan voi käydä hankkimassa marketeista tai vaikka Lidlistä. Kalkkunan sulattaminen pitäisi aloittaa ainakin 3 päivää ennen h-hetkeä. Eli jos nyt aiot laittaa kalkkunan tarjolle lauantai-iltana, keskiviikkoyönä pitäisi linnun olla jo sulamassa.

Tarvitset seuraavia: itse kalkkuna, uunivuoka (omani on tämä alla näkyvä yksilö Ikeasta), kanalientä, yrttejä - erityisesti rosmariinia, sipulia, porkkanaa, selleriä ja mahdollisesti myös ruusukaaleja. Kalkkunan pintaan kannattaa juuri ennen uuniin laittoa hieroa hieman voita ja öljyä.

Paras vinkki kalkkunan valmistuksessa on mielestäni youtube. Tässäpä mielestäni hyviä vinkkivideoita, jotka kuljettavat askel askeleelta kalkkunan valmistuksen saloihin. Aloitetaan helpoimmasta: kuinka kalkkuna sulatetaan?

Kun kalkkuna on sulanut (yleensä noin vuorokaudessa jääkaapissa, prosessia voi nopeuttaa sulattamalla kalkkuna vähän kädenlämpöistä viileämmässä vedessä huoneenlämmössä) ota kalkkunan sisälmykset ulos, mikäli ne sisällä edelleen ovat. Tämä ei ole niin pelottavaa kuin miltä se kuulostaa. Kalkkunan sisäelimet (maksa jne.) sekä kaula ovat yleensä valmiiksi pienessä pussissa kalkkunan sisällä. Ne voi vaikka syöttää keittämisen jälkeen kissalle.

Sitten on aika tehdä "brine". En tiedä miten tämä suomentuu, kyseessä on lähinnä kalkkunaa mureuttava neste, ei kuitenkaan marinadi. Brinen tekeminen on helppoa. Tarvitset ensin paistinpannun, jossa kuullotat isoja sipulin, porkkanan ja sellerin paloja. Kaada ne sitten suureen määrään kanalientä (jotkut käyttävät myös esim. maitoa), lisää vielä suolaa ja pippuria sekä yrttejä. Anna nesteen jäähtyä. Tämän jälkeen kalkkuna laitetaan esim. ämpäriin tai muuhun isoon astiaan, johon se mahtuu kokonaan. Kaada sitten neste kalkkunan päälle, niin, että kalkkuna peittyy. Anna kalkkunan uiskennella brinessa ainakin vuorokausi - mikäli aikaa riitää se voi mureutua rauhassa kolmekin päivää - mitä pidempään, sen parempi. Säilytä ämpäriä jääkaapissa.

Brinen ohjevideo täällä.

Kun kalkkuna on nesteytynyt brinessa halutun ajan, se nostetaan sieltä ulos ja kuivataan. Neste on tehnyt tehtävänsä, sen voi heittää pois (porkkananpalat jne. sattumat tietysti bioroskikseen!). Taputtele kalkkuna mahdollisimman kuivaksi talouspaperilla. Tämän jälkeen on tehtävä päätöksiä: haluatko täyttää kalkkunan vai et? Itsehän tein perinteisen bread stuffingin uunivuokaan, jolloin kasvissyöjätkin pääsivät siitä nauttimaan. Samaa reseptiä voi käyttää myös kalkkunan täyttöön, jolloin täyte vain sullotaan kalkkunan sisälle. Kalkkuna kannattaa myös maustaa; sen pintaan voi hieroa esim. kanamaustetta ja suolaa tai yrttisuolaa. Tämän jälkeen hieron pintaan vielä voita.

Itse laitan tässä vaiheessa uunivuoan alaosaan kasviksia, jotka saavat paistua kalkkunan kanssa ja maustua kalkkunan paistoliemessä. Levitän uunivuoan alle pilkottuja porkkanoita, sipulia, selleriä, ruusukaaleja ja laitan pohjalle hieman (n. 1dl) kanalientä ja päälle hieman oliiviöljyä. Maustan vielä rosmariinilla, laakerinlehdillä ja merisuolalla.

Kalkkuna menee uuniin ensin n. 200 asteeseen, ja saa väriä noin puolessa tunnissa. Tämän jälkeen lasken uunin lämpötilaa sataan asteeseen, ja annan kalkkunan paistua - koosta riippuen - n. 4-5 tuntia. Tässä vielä paisto-ohjeet.

Kalkkunaa käytetään uunista ulkona paiston aikana useita kertoja. Sen päälle sivellään lisää voita, tai paistonestettä. Ohjeet tässä.

 Sen jälkeen kalkkunan voi ottaa uunista ja syödä sen! Youtubesta löytyy niinikään ohjeita kalkkunan leikkaamiseen, hakemalla how to carve a turkey. Nam. Ota alla kypsyneet kasvikset ja laita ne erilliseen tarjoiluastiaan. Tässä vaiheessa uunivuoan pohjalle on jäänyt kalkkunan paistonestettä, joka on maustunut myös vihanneksista ja yrteistä. Tämä paistoneste käytetään tietysti kastikkeen tekoon. Mielestäni simppelein ohje gravyyn on tämä.

Syö yhdessä perunamuusin (tai laatikoiden!), karpalohillon ja ystävien tai perheen kanssa. Omnomonom.

Pussss,
Tinde

Kissojen ruokahetki.

Sain siskoltani blogin puolelta hauskan pikkujoululahjan.

Tämä video on kissojen ruokahetkestä. Hanna-siskon vanhin kissa, ihana ja pörröinen Bombo on ollut kipeänä ja sydän syrjällään odotetaan, lähteekö kissaherra parantumaan leikkauksen jälkeen. Paljon lämpimiä toiveita, ajatuksia ja rukouksia siis Skotlantiin. :(

Mutta tämä nuorempien kissojen intensiivinen ruokailuhetki sai hymyn huulille.

Kurrrnau!

Joulutoiveita.

Huoh mikä viikko taas takana. Kotiuduttiin juuri Tampereelta Mikon kanssa, takana jouluostoksia, ravintoloita, ystäviä, kulttuuria ja muuta mukavaa. Eilen käytiin Marian kanssa myös Tampereen Tuomiokirkossa laulamassa kauneimpia joululauluja. Niin ihanaa ja tunnelmallista!

Jouluun on tosiaan enää pari hassua päivää ja tässä postauksia keksiessäni havaitsin, että ehkäpä minunkin pitäisi tehdä joulutoivelista. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Toiveissa siis:

muotiosastolta, musta dkny:n cozy, Alexander McQueenin pääkallohuivi, Campomaggin reilummankokoinen viikonloppulaukku pyörillä (kun työpaikka keväällä löytyy, olen jo luvannut tämän lahjaksi itselleni. niin upea, että pökerryttä!) sekä jo pari vuotta himoitsemani Marc by March Jacobsin Petal to the Metal -pikkulaukku.

Kotiosastolta voisin ottaa meille seuraavaa:

Iittalan suuret kastehelmi -lautaset ovat ruvenneet puhuttelemaan. Kirkas on klassikko, mutta harmaa myös ihana. Haluaisin näitä kattauslautasiksi. Iittalan Mango -aterimia minulla jo on, mutta jälkiruoka-aterimet vielä puuttuvat. Valmistushan on jo lopetettu, joten jossain vaiheessa näitä täytyy varmaan metsästää huuto.netistä. Marimekon aivan ihanat siirtolapuutarha -astiat houkuttelevat niinikään. Kiva idea on ostaa muutamia kipaleita ja käyttää tarjoiluastioina. Le Creuset'n pata on pyörryttävä. Tarvitsen sellaisen ehdottomasti jossain vaiheessa. Näitä katsellessa vähän harmittaa, ettemme tehneet häälahjalistaa!

Mutta kuitenkin...

Ihaninta joulussa on yhteinen aika ja kiireettömyys. Aattona käydään ensin Mikon perheen luona, ilta vietetään minun kotonani. Ehkäpä 25 päivä voidaan viettää villasukissa toistemme kainaloissa katsoen jotain dvd-boksia maratoonina ja syöden konvehteja.

Joulu on ihan parasta.

Fish food.

Miltä tuntuu olla kalanruokana? No, aika mukavalta.

Apua! Kutittaaa!!

Ensimmäisen kerran törmäsin tähän hulluun jalkahoitoon Rhodoksella viime kesänä, jossa kävelimme kalapedikyyrin ohitse ja kauhistelin koko ajatusta. No sittenhän kävi tietysti niin, että sain ihanilta ystäviltäni Saaralta, Janikalta ja Marialta synttärilahjaksi lahjakortin Ideaparkissa sijaitsevaan Lagoon Fish Foot Spahan.

Mikko laittoi sormet altaaseen ja kalat villiintyivät! Kun jalat ensin laittaa lähelle vettä, kalat tulevat oikein kuhinalla kimppuun. Hetken jo sain pienen sätkyn, mutta onneksi lopulta rohkaistuin. Silmät kiinni voisi kuvitella, että jalat ovat porekylvyssä.

Mukana myös Maria! Mikkokin pääsi kalakylpyyn, mutta vähän lyhyempään. Ja kyllä miehetkin tästä tykkää! Lahjakortti on muuten Tampereen seudulla asuville aivan loistava joululahjavinkki melkein kenelle tahansa. 15 min maksoi 15 euroa, 30 minuuttia 25 euroa.

Ei varpaanväleihin! Iiiiiks!

Kaloja ruokkimaan sieltä! Joskin siis vielä täsmennettävä, että altaissa olevat 200 garra rufa -kalaa (tai tohtorikalaa! LoL) eivät syö kuollutta ihoa, vaan irrottavat sitä imukuppisuillaan minkä kerkeävät. Mitään ihmissyöjäkaloja eivät siis sentään ole. Maailmalla kalakylpyjä saa myös käsille sekä jopa kokovartalolle (!!!OMG), sitä en uskalla edes ajatella! Manikyyri tosin houkuttaa, omistaja kertoi kynsinauhojen tulevan vauhdilla kuntoon.

Eipäs sen kummempaa tällä kertaa.

Pusss,
Tinde

Bataattivuoka vaahtokarkeilla ja saksanpähkinällä.

Jatketaan vielä kiitospäiväteemalla. Vaikka kiitospäivä on tämän vuoden osalta jo mennyttä, sopivat nämä herkut mielestäni ihan hyvin myös joulupöytään. Lisäksi aika monilla meistä on useampi joulupöytä vierailtavana juhlapyhien aikaan. Mikäli olet jo käynyt syömässä aattona vanhemmilla ja jouupäivänä appivanhemmilla, eikö olisi mukava tarjota tapaninpäivänä vähän erilaisia herkkuja?

Tämä bataattivuoka on lämmin ja makea ja sen voi nauttia joulupöydässä vaikka laatikoiden joukossa. Herätti omissa juhlissani aivan valtavaa ihastusta ja oli jäänyt viime vuodesta vieraiden mieleen niin, että jo ovella sitä kyseltiin.

Tarvitset: Uunivuoka, bataatteja TAI bataattisosetta, smetanaa, yhden sitruunan mehun, voita, vaahtokarkkeja, saksanpähkinöistä. Mausteena suolaa, ruokosokeria (tai fariinisokeria), muskottipähkinää.

1. Kuori ja keitä bataatit (kuudelle hengelle n. 4 isohkoa bataattia). Muussaa ja lisää hieman voita ja suolaa. Vaihtoehtoisesti (tämä on huomattavasti helpompaa ja maku on aivan yhtä hyvä!) tyhjennä kulhoon 3 pötköä bataattisosetta (suola valmiina, voi lisätä vähän jos haluaa. Voita ei välttämättä tarvitse).

2. Sekoita bataattimuusiin 1 purkki smetanaa, yhden sitruunan mehu ja mausta muskottipähkinällä ja n. 1 rkl sokeria (ruoko- tai fariini, voi lisätä myös 2 tl vaniljasokeria).

3. Kaada bataattiseos voideltuun uunivuokaan. Asettele päälle valkoisia vaahtokarkkeja (jenkkityylisiä, ei mitään mansikan makuisia!), saksanpähkinöitä sekä pari ruokalusikallista ruskeaa sokeria.

4. Paista uunissa n. 200 astetta, n. 30 min. Mikäli vaahtokarkit tummuvat liikaa, laita uunivuoan päälle pala foliota. Voilá!

Nyt tämä superhuono kuva valmiista herkusta. Ehkä saa selvää edes siitä, että vaahtokarkit ovat uunissa mukavasti ruskettuneet ja sulaneet. Nam!

Pussss,
Tinde

Neulepöksyt.

Näin talven tullen on aina mukava turvautua neuleisiin. Tässä nyt esittelyssä tällainen ihan rento asu, joka päällä voi vaikka matkustaa junassa. Mukana kaksi herkullista neuletta: Juicy Couturen neuletakki eturypytyksellä ja vetoketjulla. Se löytyi viime vuonna Jenkeistä Juicyn outletistä ja se on helppo vetää päälle. Neulepöksyt ovat Gina Tricot'sta. Isot, lämpimät ja mukavat. Olen ostanut samasta neuloksesta myös pitkät, mustat housut, jotka ovat ihan hurrrrjan miellyttävän tuntuiset. Alerekistä käyn varmasti korjaamassa lisääkin neuletuotteita, jos vain sinne asti selviävät! Täydelliset myös kotioloihin.

Saappaat Andiamon Audreyt.

Toisen päivän tukka ja improvisoitu rusettikampaus.

T-paita: h&m, huivi: Tiger of Sweden, löytö viime talven alennusmyynneistä miesten osastolta.

Ripsipermis muuten tässä vielä täydessä terässä parin viikon jälkeen. Voisin tässä välissä käydä vielä värjäämässä ripset uudelleen.

Banoffee Pie.

Voinemme aloittaa vihdoin tämän kiitospäivän reseptien jaon. Aloitetaan ikisuosikista ja Mikon bravuurista, eli Banoffee -kakusta.

Ensimmäisen kerran tutustuimme herkkuun Lontoon matkalla, jolloin tilasimme Banoffeeta ravintolassa jälkiruoaksi. Mikko innostui kakusta niin paljon, että etsi käsiinsä reseptin ja siitä lähtien Banoffeeta on tarjottu meillä monissa juhlissa, mm. kihlajaisissa. Kiitospäivän pöytään se sopii saumattomasti. Ja on erittäin helppo tehdä!

Tarvitset näitä: irtopohjavuoka, leivinpaperia, domino -keksejä (tai digestive), voita, kondensoitua maitoa, 2 banaania, purkki vispikermaa (tai floraa), sokeria, kaakaojauhetta.

1. Laita kondensoitu maito säilykepurkissa kiehuvaan veteen ja keitä sitä kattilassa 3 tuntia. (Nyt siis ihan rohkeasti laitat kattilaan vettä ja plumpsautat säilykepurkin sinne kolmeksi tunniksi. Säilykepurkista kannattaa ottaa paperinen etiketti pois etukäteen, mutta tämäkään ei ole pakollista). Kondensoitua maitoa saa ainakin lähes kaikista etnokaupoista, nykyään myös ihan tavallisista marketeista.

2. Laita leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle. Murskaa domino -keksejä n. 1 "rulla". Sulata mikrossa n. 50 g voita ja sekoita keksinmuruihin. Levitä keksimassa irtopohjavuoan pohjalle ja tasoita. (Mikäli käytät Digestivejä, laita voita tuplamäärä. Domino -keksien sisus sitoo massaa voin ohella yhteen, joten rasvaa ei tarvitse lisätä niin paljoa.)

3. Avaa kiehunut säilykepurkki VAROVASTI. Kondesoitu maito on muuttunut keitettäessä kinuskiksi. Purkki täytyy avata kun se on vielä kuuma, muutoin kinuski jämähtää. Purkissa on myös painetta, joten suosittelen tekemään purkinavaajalla kaksi pientä reikää eri puolille säilykepurkin kantta. Kinuskia tulee ulos hieman, mutta jos rupeat heti avaamaan kuumaa säilykepurkkia, kinuski tulee ulos räjähdyksenomaisesti. Avaa siis purkki ja levitä kinuski keksipohjan pälle. Pilko sitten yksi banaani ja levitä banaaninsiivut kinuskille.

4. Vatkaa kerma, mausta vaniljasokerilla. Pursota kerma kakun päälle ja pilko päälle vielä toinen banaani. Koristele kaakaojauheella (piilottaa myös banaanin tummumisen, joten kaakaojauhe on ihan must.)

5. Herkuttele!

Tässä kuva kiitospäivän kakusta, joka tosiaan on TRIPLABanoffee Pie. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että pohjassa on kokonainen dominopaketti (kummatkin "rullat"), ja kakussa on 3 banaania (2 1/2 välikerroksessa, vajaa banaani koristeena), 3 kondensoitua maitoa ja 2 purkkia kermaa (sekä vajaa purkki Philadelphiaa). Jenkkityyliinhän kaikki kakut ja "piet" ovat korkeita ja meheviä! Tässä triplakakussa on jälkiruokaa n. 10 hengelle.

Syysmyrsky.

Kuvat parin viikon takaa, kun kävimme Trullevin nokalla (Trullevin niemi Kokkolassa) katselemassa kun merellä tuulee. Emme olleet suinkaan ainoat myrskyturistit. Merituuli oli niin hyytävä, että teki melkein kipeää, mutta jotain ihanaa siinä syysmeressä samalla on.

Pipo: Citymarket (siis oikeesti! siinä on paljetteja ja se maksoi 7 euroa), huppari: Chill Norway, Kaulahuivi: tuliainen Skotlannista, Parka: Prisma (en yleensä osta marketeista vaatteita, nyt sattui päälle kaksin kerroin! Tämän takin näin yliopiston kahvilassa päällä tytöllä ja jahtasin hänet ihan varta vasten kysyäkseni mistä takki on hankittu. Se oli sitten Prismasta, ja minäkin halusin samanlaisen).

Hyrrrr!!!

Tuota tuulisuutta on vähän vaikea kuvissa välittää, mutta katsokaa puiden latvoja ja lippuja! Tukka meinasi lähteä päästä!

Tyrsky! Lintutornissa näkyy myrskykuvailijan siluetti.

Kalasatamaromantiikkaa.

Lippu korkealla! Syksy on nimittäin ohi, koska joulukuu on alkanut ja tänään tuli ensilumikin!

Tiina's Annual Thanksgiving.

Pahoittelen taas tätä hiljaiseloa. Tällä erää minua on pitänyt kiireisenä mitä parhain syy; jokavuotiset kiitospäivän kutsut, jotka järjestin tänä vuonna toista kertaa.

Kestitsemiskirjani, johon merkitsen aina tapahtuman, menun, vieraat ja ostoslistan.

 Tapahtuman virallinen nimihän on Tiina's Annuan Thanksgiving ja pyrkimykseni on kutsua kotiin muutamia ihania ystäviä ja syöttää heidät pökerryksiin hyvässä seurassa. Valitettavaa on, että ruokapöydän äärelle mahtuu kerralla vain 8 henkilöä. Enemmänkin haluaisin kutsua, vaikka toisaalta on myös mukava viettää joskus iltaa pöydän ääressä istuen (isompi pöytä...ja ööö.. ruokailuhuone tilaukseen siis!)

Luvassa on muuten myöhemmin reseptejä, nyt fiilistellään yleisesti!

Menu ilallle oli seuraavanlainen:
Kalkkuna, mac'n'cheese, bread stuffing (eli leipätäyte, joka kuuluu kalkkunan sisälle perinteisesti. Nyt kuitenkin tein sen uuniastiassa - sopii myös kasvissyöjille), sweet potatoes, eli bataattilaatikko vaahtokarkeilla ja saksanpähkinöillä, perunamuusi, maissi, kastike, karpalohillo. Jälkiruoaksi Martha Stewartin perinteinen Apple Pie ja unohtumaton suosikkiherkku Banoffee Pie (tällä kertaa triplana!)

Mac'n'Cheese, ennen uunia.

Juhlakalu eli kalkkuna. Valmistelu alkaa 3 päivää ennen h-hetkeä.

 Reseptejä löytyy netistä. Martha Stewart on ollut ihan ykkösluokan apu, samoin youtuben opetusvideot, joiden avulla kalkkunanpaistokin sujui.

 Bread stuffing, mukana kuivahtanutta leipää, selleriä, sipulia ja rusinoita, tehdään valmiiksi uuniastiassa.

 Tämä bataattiuunivuoka saa muuten vieraat hulluuden partaalle!

 Traditional Apple Pie ja Banoffee Pie. Mmmm...

 Banoffee valmiina.

 Aamuyöstä maistui Tiina's All-American  Snack Bar.

Tässä vaiheessa iltaa tapahtui jotain outoa... Kameraan oli jäänyt päälle jokin kummallinen yökuva-asetus, jonka takia kaikki kuvat ovat ihan superhuonoja! Koettakaa kestää.

 Noutopöytä.

Mac'n'Cheese valmiina.

 Kiitospäivän pöydässä mukavaa on mielestäni se, että kasvissyöjälle löytyy ihan valtaisasti valikoimaa! (Ulla edustaa kasvissyöjää tässä kuvassa. Ei lavastettu.)

 Ja sitten kun ammattivalokuvaaja otti kameran esiin ja vaihtoi asetuksen "automaattiseen" kuvalle kävi näin. Hyvä minä!

Jälkkäri.

Illallisellahan kuuluu istua pöydän ääressä ja jutella mukavia. Check. Kiitospäivän erityispiirre on se kun käydään pöydän ympäri ja kerrotaan omia kiitollisuuden aiheita. Suomalaiset puhuvat tunteistaan niin harvoin, että tässä vaiheessa voi pieni itkukin tulla. Ei haittaa!

Loppuillasta kunnioitimme niinikään jenkkiperinteitä ja katsoimme urheilua. Tällä kertaa Heleniuksen em-matsin. Ei siitä sen enempää, ottelu oli sen verran erikoinen. Tunnelma oli kuitenkin korkealla.

Ylipäätään rakastan tätä omaa kiitospäivän perinnettäni ja aion tosiaan tulevinakin vuosina laittaa pöydän koreaksi sopivana ajankohtana. Kun joulua - ja useimpia muitakin juhlapyhiä - juhlitaan perheen ja suvun kanssa on ihanaa juhlia jotain myös rakkaiden ystävien kanssa. Kiitokset siis vielä osallistuneille. Ihana ilta!