maanantai 25. kesäkuuta 2012

Juhannus.

Ohi aivan liian pian. Silti tuntui, kuin olisi päässyt viikon lomalle.

Mikolla on ystävineen ollut vahva juhannuksenviettoperinne, johon olen itsekin integroitunut. Onkin tosi mukavaa, että tietää jo etukäteen, missä seurassa juhlitaan. Paikka on sitä vastoin vaihtunut useaan otteeseen kun kenelläkään ei ole omaa kesämökkiä. Tänä vuonna paikaksi valikoitui Kokkolan Lohtajalla sijaitseva Ohtakari, josta saimme käyttöömme kalastajaseuran soman mökin.
Loimulohi oli perjantai-illan tähti. Mikko perehtyi loimuttamiseen jo etukäteen ja työkaverilta hän sai vielä lisäohjeita sekä loimulankun. Aivan uskomattoman herkullista.
Mölkky. Kantelimme uskollisesti mukana, pelasimme kerran.
Mökkeilyn must-have.

Loimuttaja ja lohi.

Juhannuksen menu oli muuten seuraavanlainen:
torstaina: chorizo -makkaraa tuoreen patongin välissä
perjantaina: loimulohi, uudet perunat ja kasvis-hallouminyytit, kossu-mansikka-kakku
lauantaina: ribsit ja uudet perunat.

Omnomonom. Lounaaksi syötiin lisäksi tavallista jauhomakkaraa, joka on myös superhyvää. Kuitenkin päätettiin vähän hifistellä noiden grilliherkkujen kanssa muutoin. Ja kyllä kannatti!
Niin älyttömät kelit koko juhannuksen! Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Sain kärtsättyä naaman ja selän.
Ohtakarissa lipunnostossa. Musiikkiesityksiä ja lippulaulukin.


Kossu-mansikkakakku. Toin kotoa kermavaahto-rahka -seoksen, kaupan valmis kakkupohja (kuvitelkaa!), joka kostutetaan kossulla (ja spritella) sekä tuoreita mansikoita. Nam.
 Lauantain grillailut. Isossa foliossa muhi porsaan kylki, eli ribsit luineen. Saa pitää grillillä toista tuntia, niin, että liha mureutuu kunnolla. Uskomattoman hyvää!

Lasit: MiuMiu, Huivi: Lontoosta, Denim -tunika: Lindex
T'ässäpä vinkki, mikäli ette halua juoda kolmeä päivää olutta! Alkoholi ei itselleni jaksanut tällä kertaa koko viikonloppua maistua, joten ostin erilaisia limonaadeja näteissä lasipulloissa. Tulee juotua hitaampaa kuin vaikka siidereita ja lisäksi tulee lapsuus mieleen. Silloinhan saatiin juhannuksena aina korillinen limsoja lasipulloissa. Kuka muistaa AfriColan?

Ja sitten Ohtakarin paras puoli. Vattajan dyynit, joilla sai nytkin olla lähes täysin rauhassa, vaikka asteita oli yli 20 ja lisäksi vietettiin juhannusta. En voi suositella tarpeeksi!

Ja nyt arkeen. Huoh.

2 kommenttia:

Laiza kirjoitti...

Viimeisestä kuvasta saattaisi juuri ja juuri löytyä meidänkin juhannuspaikka, jos oikeen suurennuslasilla katsoo. Keli oli kyllä kohdallaan! Hassua, kun en osaa mieltää noita Ohtakarin rantoja Vattajaksi, mutta olenkin "kämppävattajan" kasvatti.

Tinde kirjoitti...

Oih, teitä onnekkaita! Jos naapurista löytyy vuokramökki ensi kesälle, niin ilmoittele! Haaveilen hiekkarannan läheisyydestä.

...ja kyllä nuo Ohtakarin rannat on mullekin Ohtakarin rannat, vaikka virallisesti siitä kai alkaakin Vattajan dyynit. :)