maanantai 2. huhtikuuta 2012

Elämäni aakkoset: B niin kuin body image.

Kun aloitin blogin kirjoittamisen, en aloittanut xl-blogia. Halusin kirjoitella ihanista asioista. Olen pitkään ollut se ihminen, jolle ystävät soittavat kysyäkseen, mikä on jonkin tarjoamani ruoan resepti, minne kannattaa mennä kampaajalle tai millainen asu olisi ok serkun häihin. Näistä ajatuksista blogi sai alkunsa ja onkin toiminut minulle ihanana vastapainona opinnoille ja töille. Antanut paikan, jossa voin heittäytyä hömpänkin maailmaan vailla syyllisyyttä.

Viikonloppuna eräs opiskelukaveri kysyi minulta "Oletko sä oikeasti niin onnellinen, miltä vaikutat?". Kysymys vaati sisäisiä lisäpohdintoja.

Kerran elämässäni eräs kaikin puolin aika vastenmielinen avoautolla ajeleva, keski-iän kriisiä poteva, 155-senttinen lääkärismies sanoi minulle, että uskoi minun olevan äänekäs ja iloinen siksi, että kompensoin sillä ylipainosta johtuvaa sisäistä pahaa oloa. Siinä kohtaa olisin voinut esittää, että ehkä tämä mies kompensoi itse omaa lyhyyttään kalliilla urheiluautollaan, ja siksi heijasti omia epävarmuuksiaan selittämään minun käyttäytymistäni. Useinhan ihmiset tulkitsevat muita ihmisiä sillä olettamuksella, että näiden motiivinsa toimia ovat samat kuin heillä itsellään. Noh, tätä "Pekkaa" en enää sen jälkeen seurallani ilostuttanut, mutta ainakin tulin tuon sananvaihdon seurauksena yhteen, elämääni rikastuttaneeseen johtopäätökseen: loukkaukset eivät vaikuta siihen, miten minä näen itseni. Ne vaikuttavat vain siihen, miten minä näen loukkauksen sanoneen ihmisen.

kuva Yummy -Jennin blogista
Jotenkin ajatus siitä, että vain laiha ihminen voisi olla aidosti onnellinen on minulle todella absurdi - ja itse asiassa myös loukkaava. Olen käsittänyt jo aikoja sitten yhden suuren viisauden. Onnellisuus nimittäin ei tule kenellekään ulkoapäin. Onnellisuus lähtee sisältä. Siksi ihan tärkeimpiä asioita onnellisuudessa on itsensä hyväksyminen.

Minä viihdyn omassa itsessäni, olen kaunis, ulkonäköni ei määritä minua.

Olisi tietysti liioiteltua väittää, että minulla ei ole huonoja päiviä. Kun farkut puristavat, tukka ei mene millään hyvin, naamassa on näppyjä tai vetoketju ei mene kiinni. Ihan varmasti nuo asiat harmittavat ja saavat olon tuntumaan epämukavalta. Ne eivät kuitenkaan vaikuta ihmisarvooni tai itsetuntooni (no, itsetuntoon ehkä joskus lievästi ja ohimenevästi).

Ennen blogia en myöskään ollut kohdannut ulkonäkööni kohdistuvaa arvostelua varmaan yläasteen jälkeen. Ihan kaikilla on varmasti joskus tilanteita, kun joku tuttu tai tuntematon lipsauttaa jotain, joka ei tunnu mukavalta. Silloin kuitenkin olen aina pystynyt turvautumaan tuohon edellä mainittuun elämänviisauteen ja jättämään arvostelijat omaan arvoonsa. Osasin tietysti odottaa, että blogistaniassa idiootteihin tulee törmäämään. Se kuuluu kai jollain tavalla pelin henkeen. Olin lukenut tarpeeksi keskustelupalstoja osatakseni odottaa asiattomiakin kommentteja.

Niitä ei pitkään aikaan tullutkaan, mutta pikkujoulupostaus loppuvuodesta räjäytti pankin. Yhtäkkiä blogin kävijämäärät olivat satakertaistuneet ja liikenteet lähteet -sivu paljasti, että hevosfoorumilla käytiin aika mielenkiintoista keskustelua siitä, millaiset ovat oikeuteni olla olemassa. Valittuja kommentteja: "jos näyttäisin tuolta, tappaisin itseni", "Jouluporsas, omena suuhun vaan", "Hyi vittu!" (tämä taisi esiintyä pariinkin otteeseen), "mitä tuo painaa!?". Oikeutukseni olemassaoloon olivat valtaosan keskustelijoista mielestä aika olemattomat. Vaikka ihminen on kuinka vahva ja varustettu hyvällä itsetunnolla (ja aika terveellä minäkuvalla), olisi epärehellistä väittää, etteivätkö nuo kommentit olisi hetkeksi saaneet suorastaan ilmoja pihalle. Ja en tiedä millä aivovammalla minut on varustettu, mutta vaikka kuinka katsoin omaa pikkujouluasuani, se oli mielestäni aivan Faboulouuus.

Kommenttiketju poistettiin foorumilta aika pian, joku toinen kommenttiketju ilmestyi sinne uudestaan, siellä ihmisillä oli myös toisenlaisia näkemyksiä. "XL tai ei, musta tuo blogi on tosi kiva". Yksi uskollinen "fani" minulla kuitenkin taitaa hevosfoorumin vakioasiakkaiden joukossa olla. Viimeksi keskusteluketju alkoi (ja hävisi pian) kun olin Trendissä tyylitaviksena. Silloin keskustelun aloitti kommentti, jossa kerrottiin sen läskin bloggaajan olevan nyt trendissä esittelemässä rintaliivejä. Kommentoija kehoitti, että "älkää ostako lehteä, mutta selatkaa vaikka ruokakaupassa". Tuossa vaiheessa minua kyllä jo nauratti.

Kuitenkin, koska kyseinen fani selvästi tykkää laihoista ihmisistä ja hevosista, annetaan periksi nyt ainakin puolittain. Tässä kuva ystäväni Kirsin hoitohevosesta, sympaattisesta Taavista. Kaikesta huolimatta haluan toivottaa ihanaa jatkoa ja kevättä myös hevosfoorumin tytöille.
Ja lopuksi vielä kertoa, että KYLLÄ. Olen aivan niin onnellinen, kuin miltä vaikutan.

Pusss!

33 kommenttia:

Marianne kirjoitti...

En voi muuta sanoa kuin että rakastan sun blogia ja sitä itsevarmuutta ja hyväntuulisuutta mikä susta kuviesi kautta huokuu. On varmasti mahtavaa tuntea sut livenä. :)

Saara kirjoitti...

Olet mieletön<3saara

Nora kirjoitti...

Oot muuten yksi kauneimmista bloggaajista joita tiedän! :)

Heidi kirjoitti...

Ihana Tiina <3 Juuri noin! Sulla on asennetta, kauneutta, tyyliä, itsetuntoa ja kokonaisvaltaista ihanuutta vaikka muille myytäväksi. Pysy aina sellaisena kuin olet.

Anonyymi kirjoitti...

Tiina, olet ihana!

Heidi kirjoitti...

Löysin sun blogin vähän aikaa sitten, ja täytyy sanoa, että vaikutat aivan ihanalta tytöltä! Mulle tulee ainakin sellainen fiilis, että olet tosi sinut itsesi kanssa ja sellainen kyllä välittyy varmaan ulospäin onnellisuutena :) Olen myös kokoa XL, mutta en ole yhtään sinut oman kroppani tai oikeastaan minkään asian kanssa ulkonäössäni, ja se tekee musta epäviehättävän :( Yritän oppia rakastamaan itseäni tällaisena kuin olen, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty.

Anonyymi kirjoitti...

Mä ainakin tykkään sun blogista tosi paljon! Ihanaa, että on näiden helsinkiblogien keskellä joku pyöreähkö, muodista ja vaatteista kiinnostunut, pohjanmaalla asuva fiksu ja onnellinen nainen! Luen sun blogia mielelläni, koska bloggaat asioista, jotka itseäni kiinnostaa ja elämäsi on aika samanlaista omani kanssa (ja ulkomuotosikin :)).

Onnelliseltakin sä vaikutat ja tärkeintä on justiinsa se mitä kirjoitit: ulkoapäin on vaikea antaa onnellisuutta, jos ei sitä itse itsestään löydä.

Yleensä arvostelijoilla on itsellään helkutin paha olo.

Tsemiä!

Laiza kirjoitti...

Mainiosti kirjoitettu, sitäpaitsi minun mielestäni olet kaunis ja vieläpä tyylikäs. Joidenki mielestä lihavan ihmisen pitäisi varmaankin pukeutua niihin hirveisiin mummokuoseihin ja pyydellä olemustaan anteeksi. Ja sehän on täyttä paskaa se! Minut ainakin saa haukkumalla vain entistä tyytyväisemmäksi itseeni =)

Tinde kirjoitti...

Vau mitä kommentteja. KIITOS! Tällä puolen ruutua tulee suorastaan itku, niin ihania reaktioita lukijoilta ja ystäviltä on tullut tähän tekstiin.

Nyt oon itseeni niin tyytyväinen, että kirjoitin tämän tekstin. Jos mulla on jokin lahja maailmalle annettavana niin olkoon se tämä itsensä hyväksymisen viesti.

Ja arvatkaas mitä! Kun hyväksyy itsensä, voi hyväksyä myös muut. Noita keskustelupalstoja ja muidenkin blogien kommenttibokseja lukiessa ei voi kuin surulla miettiä, kuinka huono olo ihmisellä täytyy olla, että sellaisia asioita voi toisella kirjoittaa.

Malenami kirjoitti...

Du är bäst! <3

Hanna kirjoitti...

<3 eikohan naissa kommenteissa ole jo sanottu kaikki. Luettiin tata Winstonin kanssa ja molemmat pystyttiin moneen kohtaan samaistumaan.

Anonyymi kirjoitti...

Ihana!

Anonyymi kirjoitti...

Hei, olen seurannut blogiasi viime kesästä asti, en ole tainnut vielä koskaan kommentoida. Viestini on, että anna mennä vain täysillä, elämäniloasi on mukava käydä lueskelemassa, siitä tulee itsekin hyvälle mielelle!
Omasta pahasta olostaanhan nuo kirjoittamasi muiden kommentit kertovat, älä välitä niistä. Ehkäpä hekin joskus kasvavat aikuseksi... :)
Iloa ja valoa sinun kevääseesi!

Piia

Anonyymi kirjoitti...

Sehän on ihan fabulous! Ihan niin ku säkin. <3

- Sanne

P.S. Kiitos sun intohimon rintaliivi asioihin, oon vihdoin oikean kokoisissa (2 kuppia suuremmissa ja 10 senttiä kapeammissa) liiveissä ;)

Tinde kirjoitti...

MAHTAVAA SANNE! Eikös ookkin tytöt nyt paremmassa tallessa? :)

Kiitos vielä kaikille aivan älyttömän ihanista kommenteista. Taitaa olla niin, että kaiken kaikkiaan tämä blogi houkuttelee luokseen positiivisiä, hyviä ja kauniita ihmisiä.

Hanna: voih, Winston. Ei kai sitä ole kukaan haukkunut netissä läskiksi!? ..sun lisäksi siis ;)

Jenna kirjoitti...

Luin taas pitkästä aikaa sun blogia.
Lainaan kaverin sanoja "olishan se tylsää jos kaikki olis samannäköisiä" ja sitäpaitsi, oli nainen miten kaunis, laiha, isorintainen jne jne - lähes aina hänellä on ulkonäössään jotain mistä ei pidä, joten jos joku on tyytyväinen itseensä sellaisena kuin on, se on lottovoitto! Tiina sinä OLET UPEA ja sinulla on pettämätön tyylitaju, jota voi vain kadehtia! ;)

Toivottavasti nähdään pian !

Anonyymi kirjoitti...

Olet tosi vahva, kun kestät tuollaisia p****n jauhajia. Toivottavasti mokomat jättävät sinut rauhaan ja jatkat ihanan blogisi kirjoittamista.

ps. Pikkujoululook on aivan uskomattoman kaunis!:)

Mukavaa kevään jatkoa Tiina!:)

T. Oona

Katariina kirjoitti...

Lyhyesti ja ytimekkäästi: Asiaa! Vaatii paljon keltä tahansa pystyä nousemaan moisten "laadukkaiden" kommenttien yläpuolelle. Hienoa, että pystyt siihen ja hienoa, että näytät esimerkilläsi että todellakin ihmisten arvostelu kertoo enemmän arvostelijasta kuin sen kohteena olevasta. Suu korviin ja kaikki irti jokaisesta päivästä :)

Ulla Nikula kirjoitti...

kyllä! <3

Rita kirjoitti...

Pakko nyt tällaisen täti-ihmisenkin malttamattomana kommentoida. Oikein ilolla luki tätä vastavetoasi (ei mitään puolustelua) asiattomille ja ilkeille kommentoijillesi, hihii. Sinun kaltaisia rohkeita, iloisia ja onnellisia ihmisiä tarvitaan yksi kymmenestä jakamaan muille omasta rohkeudesta, tekemään ympäröivästä maailmasta hyvää.

Anonyymi kirjoitti...

Olet kaunis! Ja vaikket sattumalta olisikaan kaunis niin itse näen ihmiset persoonina ja kaikissa on jotain kaunista.

Anonyymi kirjoitti...

Minä saan kiittää hevostalli.netiä, että ikinä löysin tänne sun loistavaan blogiin! Se keskusteluhan siellä täysin asiaton silloin aikanaan ja toki kertoi enemmän keskustelijoista, kuin keskustelun kohteesta. Joo, ja pikkujouluasu oli ja on hieno!

En lue moniakaan blogeja, mutta tätä jäin silloin seuraamaan. Syyt: bloggaaja on jalat maanpinnalla, asenne ehkä mahtavin mitä tiedän! Huumorisi on parasta! En ole hetkeäkään epäillyt, ettetkö olisi juuri tuollainen oikeastikin. ("Isoja" blogeja en jaksa seurata, koska ne vaikuttavat liian epäaidoilta, laskelmoidulta imagon rakentamiselta).

Pidän myös tavattoman paljon laatuun panostavasta tyylistäsi. Olemme suurinpiirtein samanikäisiä, eri kokoisia tosin, mutta parasta onkin, että kokosi ei määritä tyyliäsi! Pidän tyylistäsi, koska se on ei-liian-opiskelija-tyyli, mutta ei myöskään mikään mummo-tyyli. Myös juhla- ja ruokajutut ovat inspiroivia.

Monia varmasti ärsyttää, kun uskallat olla juuri tuollainen.

-Eve

Tinde kirjoitti...

Mahtavaa Eve!!!

Sehän on tiedossa, että jokaisella pilvellä on hopeareunus. Voin siis oikeastaan vaan iloita tuosta koko keskusteluketjusta, jos se toi blogin pariin myös aivan ihania ihmisiä. Kiitos siis sille alkuperäiselle fanilleni :)

Ja kiitos Eve ihan superhienosta kommentista. Itse luen tottakai paljon blogeja, joiden kirjoittajat ovat erikokoisia ja -näköisiä kuin minä. Kuten tuossa alussa kirjoitinkin, en aloittanut mitään xl-blogia, eikä tämä mielestäni edelleenkään sellainen ole, vaikkakin ylipäätään fanitan ja kannustan xl-blogien asennetta. En kuitenkaan halua "rajoittaa" blogin lukijakuntaa millään ihmeellisillä etuliitteillä. Tämän blogin määrittävä tekijä pitäisi olla nimenomaan ihanuus ja onnellisuus.

Ihanaa, että me ollaan kaikki juuri tällaisia kuin ollaan!

Maria kirjoitti...

Mä rakastan sun blogia! Ja käyn myöskin tällä kyseisellä "heppafoorumilla", seurasin kysestä ketjua silloin ja se oli musta ihan suoraa sanottuna aivan puosta.
Sä et :)
Ihanaa kevättä!

Anonyymi kirjoitti...

<3

Anonyymi kirjoitti...

Minä en oo kyllä ees älynny, että tähän blogiin voisi laittaa jotain xl-etuliitettä. Blogin nimi kuvaa minusta jo kaiken oleellisen.

Sä oot ihana blogissa ja luonnossa. <3

Katja

Anonyymi kirjoitti...

Hei Tiina!
Mä luin tämän kirjoituksen pari päivää sitten ensimmäisen kerran ja se sai mut tuntemaan oloni hyväksi. Tänään palasin lukemaan blogia uudestaan sillä no, paremman itsetunnon hankkiminen kestää aikansa. Ajattelin kirjoittaa palautetta, koska on hyvin mahdollista, että palaan lukemaan tätä uudestaa vielä monta kertaa.
Kiitos! Olet upea ja viisas!
- Johanna

Hanna kirjoitti...

Ei kai sita kukaan aaneen oo lihavaksi sanonut mun lisaksi, mutta onhan meilla noita peileja. Aattelin hankkia Winstonille sellaisen sauna beltin. Eihan se mitaan auta, mutta ainakaan ei tulisi kylma.

Leena kirjoitti...

Mahtava postaus ihanalta Tindeltä!

Mä löysin tänne sun blogiin pari-kolme kuukautta sitten ja jäin kyllä heti vakkarilukijaksi. Ihania juttuja ja paaaaaljon positiivisuutta. <3

Aissku kirjoitti...

Löysin blogisi tänään ja tämä postaus todella kolahti minuun! Miulle on tullut omaan blogiin monta kommenttia,että ei voi olla läski/pullea ja onnellinen,laihduta! Itse kun olen juuri tyytyväinen näin itseeni ja tämä postauksesi vielä valoi tätä itsetuntoa minuun lisää! Aivan mahtava blogi siulla muutenkin :)

Henna kirjoitti...

Hahaa, kiitos myös kirjallisesta vastauksesta! Erään maajussin opettamin sanoin tuumaankin, että hyvyys voittaa pahuuden :D

- Henna

ps. vikan kuvan hepan otsatukka on ehkä blogin paras muotikuva

Tinde kirjoitti...

Henna: Kiva, että blogista vihdoin löytyi myös sinua miellyttävää sisältöä.

consuela kirjoitti...

eksyin tänne nyt ensimmäisen kerran m2l:n kautta, ja olen vaikuttunut. olet aito ja välitön ihminen, ja tekstejäsi on enemmän kuin miellyttävä lukea. keep it real, sis!