torstai 23. helmikuuta 2012

Sairasloma.

Tuntui, että tämä teksti vaatii kaverikseen jonkun ihanan kuvan. Olkoon se tämä kuva Niilo-kissasta kun hän oli vielä pörröinen kissavauva.

Luvassa siis parin viikon sairasloma. Tai saa nähdä kuinka pitkä, mutta tauko joka tapauksessa. Kävin tänään naisten poliklinikalla kontrollissa endometrioosin takia ja ikävä uutinen on, että joudun alkuviikosta leikkaukseen kystien takia, jotka täytyy poistaa toisesta munasarjasta. Voi olla, että samalla lähtee toinen munasarjakin. Sådant är livet.

Olo on juuri tällä hetkellä melkoisen rikkinäinen, mutta halusin silti kirjoittaa ja selittää mistä tuleva hiljaisuus johtuu. Luulen, että ihanaan elämään ei ihan heti ole hirveän hyviä neuvoja. Vaikka kyllä se vielä ihanaksi muuttuu.

Älkää karatko :)

14 kommenttia:

Leena kirjoitti...

:( Jaksuja! <3

Nora kirjoitti...

Voi ei, koita jaksaa!

Elli kirjoitti...

En karkaa.

Tsemppia kovasti leikkaukseen. Ei se yksi munasarja vahemman naista pahenna! <3

More To Love!-Mimmi kirjoitti...

Tsemppisyleilyt sinne! :)

Ulla Nikula kirjoitti...

tulen tässä ihan pian sua halimaan. rakas tiina.

Anonyymi kirjoitti...

Been there, done that. Kohtalona erittäin vaikea endometrioosi. Olen selvinnyt sen kanssa, vaikeaa on välillä. Oma puoliso on ollut se kantava voima, ilman en olisi ehkä jaksanut.
Voimia sinulle, lähde vaan heti leikkauksen jälkeen liikkeelle, nopeuttaa toipumista ja kiinnikkeitä ei tule niin helposti.

Tinde kirjoitti...

Kiitos tsempeistä! Ja kiitos anonyymille kohtalontoverille viestistä. Onneksi on tosiaan tukena oma rakas, ja rakkaita ystäviä myös.

Nyt pelottaa leikkaus, mutta ennen kaikkea tuleva. Yritän kyllä pitää lipun korkealla ja pitää itsestäni hyvää huolta - kaiken sellaisen osalta mihin itse voi vaikuttaa. Muut asiat on kai sitten jostain muusta kiinni.

Anonyymi kirjoitti...

Olisin laittanut sinulle s-postia, mutta en löytänyt sivulta osoitetta.
Ajattelin, että jos haluat "vertaistukea", niin olisin voinut kertoa leikkauksesta ja siitä toipumisesta ym. Kun itse aika nuorena jouduin leikkaukseen, niin ei niitä kohtalotovereita oikein ollut.

Eikä niitä ole kyllä paljon edelleenkään. Endometrioosia on aika monilla, mutta niin aggressiivista, että munasarjojen poistoon joudutaan, niin vähemmän.

Kaikkea hyvää Sinulle!

t. sama anonyymi

Anonyymi kirjoitti...

Voimia ja tsemppiä Tiina! Muista, että omistat maailman ihanimman miehen ja kultaakin kalliimman ystäväköörin <3

Tinde kirjoitti...

sähköposti on tiina.isotalus@hotmail.com ja olisi tosi kiva kuulla kokemuksista. Omassa tuttavapiirissäkään ei taida näin aggressiivista endometrioosia sairastavaa olla - ainakaan tähän mennessä kukaan ei ole ilmoittautunut. Vaikka lievempiä tapauksia löytyykin.

Kiitos toivotuksista. Huomenna tapaan leikkaavan lääkärin ja keskiviikkoaamuna sitten leikkaukseen.

Anonyymi kirjoitti...

Hei,

Emme karkaa. Olen yksi vakkarilukija Helsingistä, luen ahkerasti, harvoin kommentoin. Pidän blogistasi hurjan paljon. Sinulla on loistavaa huumoria!

Ikävää että tällainen vakava aihe tuli nyt tähän väliin.

Toivon sinulle kaikkea hyvää leikkaukseen ja siitä toipumiseen ja sen jälkeiseen aikaan.

Saako tiedustella, että miten olet ymmärtänyt hakeutua hoitoon? Siis millaisia oireita tuollainen aiheuttaa? Kysyn koska olen itse lähes hysteerinen tällaisten "ei-näkyvien" sairauksien kanssa...

Pikaista paranemista!!!

Veera kirjoitti...

täällä kans kohtalotoveri. Ekassa laparoskopiassa löytyi endon lisäksi ylimääräinen kohtu, joka sitten myöhemmin poistettiin avoleikkauksessa ja samalla lähti toinen munatrovi. Munasarja säästyi vielä toistaiseksi, mutta jokin aika sitten sielläkin taas näkyi jotain möykkyjä ultrassa joten nyt taas seuraillaan tilannetta ja katsellaan pitääkö munasarjaankin kajota. Mitään kunnon tietoa omienlastenteko vehkeiden toimivuudesta ei tällä hetkellä ole. Mutta oon koittanut olla stressaamatta asiasta ihan hirveesti, kun kuitenkaan ei itse voi asioille oikein mitään.

Tsemppiä siis sulle sinne! Kyllä kaikki varmasti menee hyvin.

Tinde kirjoitti...

Tännehän on kirjoittanut aivan mielettömän ihania naisia! Kiitos kaikille tosi paljon tsempeistä ja lämpimistä ajatuksista. Tänään tapasin leikkaavan lääkärin ja olo on nyt niin luottavainen kuin vain voi olla. Huomenaamulla sitten leikkauspöydälle.

Lupaan kirjoitella heti kun vain jaksan. Ja jossain vaiheessa voisin kirjoittaa noista endometrioosikokemuksistakin - joskin vain omasta, rajatusta kokemuksestani. Ja ehkä vasta sitten kun oon saanut omaan pääni nämä kaikki asiat. Huomenna vasta tietää, millaisesta leikkauksesta on edes kyse.

Iso halaus kohtalontovereille. Tästä taudista puhutaan aivan liian vähän!

Anonyymi kirjoitti...

Uusi ano lukija ilmottautuu. Tämää päivä menikin lukiessa koko blogisi:). Lisää kivoja postauksia odotellen:)