Syysryhdistys.

Miten tämä bloggaaminen voikaan joskus olla niin kovan työn takana? Taas vaihteeksi tuntuu, että elämän myllerrykset ovat nielaisseet minut kokonaan ja on vaikeaa päästä pinnalle vetämään henkeä. Mutta *HUOH* täällä ollaan taas!

Kotiuduin viikko sitten Istanbulin reissulta, ja lupaan postailla siitä myöhemmin. Eiliset synttäritkin menivät hyvin, kahvittelun ja harrastelun merkeissä. Aloitetaan blogin osalta tämä syyskuu kuitenkin klassisesta syksyn toivelistasta; mistä näitä tarpeita aina tulee?

Haaveilen noista nyt niin ajankohtaisista niittitohveleista. Oih. Ihanat! En ole vielä löytänyt mieleisiä mistään; pohjassa saisi olla sentään jotain muotoa, niitit saisivat olla hopeisia ja jalassa niiden pitäisi olla tietysti yhtä mukavat kuin .. noh.. tohvelit. Huivejahan ei koskaan ole liikaa: Alexander McQueenin kallohuivit himottavat yhä edelleen. Lisäksi tämä syksy suorastaan huutaa uutta laukkua. Minua viehättää tuo sähkön sininen Marc by Marc Jacobs. Hillier -mallisista laukuista kelpuuttaisin riemusta kiljuen myös harmaan yksilön. Harmittavaa kuitenkin on, että tällä kaudella näissä kaikissa tuntuu olevan kullan väriset metalliosat. Itsehän olen vannoutunut hopean ystävä. Noh, etsinnät jatkuvat. Synttärilahjaksi kuitenkin voisin näin jälkikäteen hankkia vähän arm candya. Etenkin kun valmistujaislahjakin jäi kesällä hankkimatta!
Tinde tarvitsee hemmottelua!

Syksy on muotivuoden ihaninta aikaa. Koko kesän olen kulkenut kaiken maailman lökäpöksyissä ja tunikoissa. Nyt sormenpäät haluavat hypistellä villaa, nahkaa, farkkua, paljettia ja niittiä. Etsinnässä on parkatakki, jonka alle mahtuisi montakin vaatekerrosta. Myös nahkaliivi on haavelistalla; taidan käydä kirppistelemässä ja leikata nahkatakista mieleiseni. Värikkäät sukkikset ovat ensimmäistä kertaa elämässäni resonoineet sisäisen tyylitiinan kanssa. Yllättävää, mutta munakoison väriset haluaisin mielelläni syysvaatekaappiin. Midihame on asiallinen ja mukava päällä. Ja paljetit. Ah. Ikuinen rakkaussuhde. Pikkujoulukausi lähenee ja sisäinen paljettiharakkani herää taas kesälaitumilta valmiustilaan.

Siinä hieman syyshaaveita. Lupaan olla parempi bloggaaja tulevaisuudessa!