Young professional -dilemma.

Ensialkuun pitää pyytää vanhalta opiskelukaverilta nöyrimmästi anteeksi! Koko kesän on ollut vakaa aikomus tarttua tähän dilemmaan ja ratkaista varmaan aika yleinen ongelma. Juttuhan lähti noista duunivaateteemoista. Sain alkukesästä seuraavanlaisen kyselyn:

"Hei Tiina! Voi olla, että olet jo kyllästynyt pukeutumisneuvontaan, mutta täällä yksi opiskelututtu kaipailisi apua, ja sulla selvästi tuntuu olevan silmää näille asioille. Olen menossa kolmatta kesää samaan kunnanvirastoon, mutta tällä kertaa eri hommiin. Olen aiempina kesinä ollut perustoimistohommissa ja oikeastaan pukeutunut sen mukaisesti. Yleensä työvaatetustani ovat olleet erilaiset trikoiset värikkäät tunikat tai paidat, villatakit tai bolerot ja siistit farkut tai leveähelmaiset hameet. Olen joskus miettinyt, että vaatetukseni saattaa olla osasyynä siihen, että saan osakseni hämmästelyä, kun "oikeasti osaankin tehdä vaativia töitä". Eli ehkä annan vaatteillani väärän kuvan itsestäni. Haluaisin siis siirtyä pukeutumaan vähän ammatillisemmin, jolloin työkaverit ja muut (luottamushenkilöt, kuntalaiset ym.) ehkä ottaisivat minut vakavammin. Paikka on kuitenkin tuttu ja en haluaisi tehdä siirtymää liian läpinäkyvästi, tyyliin jakkupuku ja avokkaat.. Olen nuori ja näytän nuorelta."

Tämä ensimmäisten oikeiden työpaikkojen pukukoodin pohtiminen on minullekin ajankohtainen asia. Ja varmaan ylipäätään opiskelijasta työntekijäksi muuntautuminen vaatii monelle jonkinlaisen tyylikriisin, josta voi sitten jatkaa eteenpäin eleganttina, opiskelijakauhtanoista kuoriutuneena Feenix -lintuna. Ensimmäisenä suosittelisin tekemään duunivaateinventaarion. Ne olennaiset peruselementit todellakin löytyvät tästä postauksesta. 

Kaikkea vanhasta vaaterepertuaarista löytyvää ei todellakaan ole syytä heivata roskalavalle; säilytä kivoimmat ja siisteimmät vaatteet. Kaikki pesussa kauhtuneet, nukkaantuneet, haalistuneet ja venähtäneet trikoovaatteet on kuitenkin hyvästeltävä; trikoo on materiaalina aika vaativa ja huonolaatuinen trikoo näyttää käytön merkit kyllä todella anteeksiantamattomasti. Siistit farkut käyvät toimistotöihin erinomaisesti, hameet myös; kuitenkin välttelisin leveähelmaisia maksihameita, koska ne saavat kantajansa helposti näyttämään siltä, että hän kuuluu luomumessuille ja folk music -tapahtumaan. Täyspitkä hame ei siis ehkä ole toimistoon se paras - tai ammattimaisin - valinta. 

Peruspäiviin suosittelisin seuraavanlaisia asukokonaisuuksia, jotka yhdistelevät varmaan ihan mukavasti vanhaa ja uutta työtyyliä.  

Tämä asu yhdistää vanhasta garderoobista printtitunikan ja legginsit. Musta bleiseri tuo ryhtiä asuun - mihin tahansa asuun - hanki sellainen välittömästi! Asu on päällä yhtä mukava kuin pyjama, mutta jakun ja avokkaiden yhdistelmä tekee siitä silti salonkikelpoisen. Tämä päällä voisi vaikka vähän edustaa. Tunikan kanssa toimii iso statement -koru.

Tämä asu rakentuu asiallisten farkkujen ympärille. Farkut ovat hyvä perusvaate, joiden ympärille voi töissäkin rakentaa monta erilaista asua. Vanhasta vaatekaapista halusin käyttää sekä neuletakkia, että trikoopaitaa. Raikkaat raidat tuovat vastapainoa rentoon ja värikkääseen neuleeseen. Asusteisiin voi rohkeasti lisätä vielä uuden värin. Valitsin käytännölliset ja tänä syksynä ultratrendikkäät tohvelimalliset loaferit ja nahkaisen käsikorun. Nuorelle sopivaa, hauskaa, mukavaa ja silti tyylikästä!

Halusin käyttää viimeisessä asussa hametta ja boleroa. Suosittelen töihin suunnilleen polvipituista hameen helmaa (joskin myös pohjepituinen on nyt ajankohtainen). Leveä helma tuo 50 -luvun fiiliksen, eikä se mielestäni haittaa. Laadukkaat perustrikoot ovat monikäyttöisiä; niitä kannattaa olla monessa värissä. Punainen tuo sinivalkoiseen asuun hauskan väriläiskän. Ballerinat ovat työvaatekaapin peruselementti; helpot ja mukavat, silti naiselliset. Asun juju on lisäksi ryhdikäs nahkalaukku. Myös sellaisen tarvitset välittömästi, koska se tuo ryhtiä ja ammattiasennetta rentoihinkin asuihin. Mikäli nykyinen laukku on tekonahkaa, hylkää se kylmäsydämisesti. Tarvitset aitoa, laadukasta ja ryhdikästä sekä aikaa kestävää työlaukkua. Etenkin tämä viimeinen asu näyttää, että söpökin saa töissä olla! Kunhan et näytä liikaa paljasta pintaa. Myöskään koko asun ei pitäisi olla 50 -luvun tyylinen; yhdistele genre-elementtejä monikäyttöisiin perusvaatteisiin.

Noin. Toivottavasti tästä oli apua. Ja toivottavasti tämä ei tullut auttamattomasti liian myöhään.

Ja lisädilemmoita otetaan edelleen vastaan!

Tinde piristää itseään sinkkuviikon kunniaksi.

Voih. Palasin vihdoin saikulta sorvin ääreen, mutta musertava väsymys vaivaa edelleen. Lisäksi vein Mikon juuri juna-asemalle; ovat pojissa lähdössä viikoksi Prahaan. Tekstiviesti Niemen kultasepänliikkeestä tuli tänään siis todella tarpeeseen. Thomas Sabon höyhenrannekoru oli viimein saapunut!

Tässä kuvassa muuten näkyy kihla-vihkisormuskombo. Kyselin neuvoa varmaan puolitoista vuotta sitten, enkä ole esitellyt sitä, mihin päädyin! Aargh, bad blogger, bad!

Bongasin hopeisen rannekorun jo keväällä ja ihastuin siihen välittömästi. Jostain syystä höyhenet puhuttelevat - mikä on erikoista, koska minulla on lievä lintufobia. Nyt kuitenkin haaveilen jo mätsäävistä korvakoruista (voi ihailla täällä).

Tilasin korun jo kesäkuun alussa ja sen saapumiseen kului muutama viikko. Netistä sen ehkä olisi voinut saada nopeammin, mutta palveluahan ei päihitä mikään. Lisäksi kultasepältä saa pohjalaiseen tapaan hyvän alennuksen. Rannekoru oli 19 cm pitkä, joka tarkoitti sitä, että se meni kiinni, mutta oli aika nafti. Kultaseppä lisäsi ketjuun kaksi senttiä ja nyt koru istuu todella kauniisti.

Noin. Hieman blingblingiä yksinäisen viikon iloksi. Tätä ihaillessa ilta sujuu rattoisasti!

Hyvää matkaa pojille - käyttäytykää ja muistakaa ostaa tuliaisia!

Pusss!

Eurooppalainen ruokatori saapui Kokkolaan.

Jestas mikä päivä takana. Kaiken hässäkän lisäksi sain eilen sairaslomaa ja lepäysmääräyksen, mutta onneksi saatiin ruokatori maailmalle. Tänään piti kuitenkin käydä vähän katsastamassa tilannetta ja nauttimassa tunnelmasta.

Ja uskomattoman hyvinhän tuo ruokatori pyörähti käyntiin. Olen ihan ymmyrkäisenä väenpaljoudesta sekä siitä uskomattoman positiivisesta palautteesta, jota ihmisiltä on päivän mittaan saanut kuulla! Tässä hieman tunnelmia:

Ruokatorin virallinen alkamisaika oli klo 12, mutta startti koettiin jo lähes tuntia aiemmin väenpaljouden takia. Torivieraita riittikin aamupäivästä aivan iltayhdeksään asti. En muista milloin kävelykeskustassa olisi ollut näin paljon elämää!

Katsokaa nyt Rantakatua! Mistä tätä porukkaa oikein riittää?

Philippe Doniol sai muiden yrittäjien tapaan painaa töitä koko pitkän päivän. Oliivit ja saippuat tekivät kauppansa (jouduttiin jopa värväämään paikan päältä kaksi työntekijää avuksi!)

Saippuakoju tuoksuu ihan huumaavalta. Käsin tehdyt ranskalaiset saippuat ovat kauniita; lisäksi jokaiselle iholle löytyy sopiva yksilö.

 Jääkahvia ja muita virvokkeita.

Nämä laukut ovat aivan herkullisia. Nyt on ostoslistalla yksi iso ja värikäs kori/laukku, joka voisi toimia vaikka lehtikorina.

 Yksi nuori ja muodikas torivieras mätsää aika hyvin..

Patongit olivat hittituote Kokkolassakin. Noista huumaavista tuoksuista on vielä kerrottava sen verran, että koko torin pituudella on nautittavaa kaikille aisteille. On myös erittäin helppoa imeytyä klassiseen suolaista-makeaa-suolaista -kierteeseen.

 Ja jonokin oli ihan kunniallisen mittainen.

 Uupuneita, mutta onnellisia.

Ali löysi Kokkolasta ystävän.

Ja vaikka tori oli täynnä toinen toistaan iloisempia ja ihanimpia ihmisiä, päivän upein torivieras piipahti iltasella seurueineen matkalla Kalajoelta kesämökille. Mimmi More to Love ehätti onneksi Kokkolaankin maistelemaan churroja, kiitos käynnistä kaunotar!

Ihanat helmat.

Helmateema jatkuu. Ostin tämän hameen henkkamaukasta jo vuosi sitten. Se oli mielestäni aivan ihana, mutta en ole käyttänyt sitä juuri lainkaan. (Tämä taisi olla ainoa kerta ennen tätä kesää..)

Nyt Tukholmassa näin ihanan tytön sama hame päällä. Hän oli pukenut hameen lisäksi napakkaan farkkurotsiin ja ballerinoihin. Ajattelin, että minäkin haluan.

Hame: hm, Farkkutakki: MAC, huivi: Alexander McQueen, ballerinat: Ecco

Ihana, upea Alexander McQueenin silkkihuivi ja MAC:n farkkutakki ovat molemmat Tukholman löytöjä NK:n alennusmyynneistä. Tuo huivi on jotain aivan superihanaa.

Vielä hetki ruokatoriin...

Oih ja voih. Mihin tämä aika häviää. Lupaan ihan juuri postailla kesälomakuulumiset (lomahan loppui jo viikko sitten, mutta en ole muka millään kerennyt bloggailemaan). Halusin kuitenkin vielä muistuttaa Eurooppalainen Ruokatori Kokkolassa -tapahtumasta. Huomenna myyjät tulevat vihdoin Kokkolaan ja päivä sujuukin rakentamisen merkeissä. Itse tapahtuma starttaa keskiviikkona klo 12 ja jatkuu maanantaihin asti.

Muistakaa käydä facebookissa ilmoittamassa itsenne tapahtumaan mukaan! Tavoitteenihan on saada 1 000 kävijää tapahtumaan mukaan keskiviikkoon mennessä ja nyt uupuu vielä sata.

Loma!

Terveiset Aurajoen rannalta. Huomenna kutsuu Ahvenanmaa. Loma alkakoon!