Olohuoneessa.

Heipsan! Tervetuloa meidän olohuoneeseen.

Näin kevätvalossa tapahtuu ensiksi seuraava ilmiö: mystisesti koti näyttää siltä, että joulusiivouksen jälkeen onkin ilmaantunut ihan uutta pölyä, vaikka sitä ei aiemmin ole silmillä voinut havaita! Hetken ehtii jo ajatella, että ehkä olisi parempi vain jatkaa elämää verhot kiinni, pimeydessä, jossa villakoiria ja pölyn asuttamia pintoja ei oikein näy. Sitten sitä ottaa itseään niskasta kiinni ja heiluu imurin ja pölyrätin kanssa jonkin aikaa. Äkkiä koti näyttääkin ihan kivalta. Ja kevätvalo tuntuu ihanalta.

Olen kirjoitellut tosi laiskasti näistä sisustusasioista, vaikka olenkin intohimoinen sisutuksen ja designin ystävä. Yksi ongelma on siinä, että koti ei aina näytä ihan siltä, mistä haaveilen. Asutaan Mikon kanssa siis Kokkolassa, 70-luvulla rakennetussa paritalon puolikkaassa, jota ollaan rahkeiden mukaan yritetty pikkuhiljaa remppailla. Viimekeväisen remontin jälkeen olohuone näyttää jo paremmalta. Tuolla aiemmassa postauksessa on pari kuvaa, jossa näkyy tuo vanha ysäritapetti, joka huoneessa alunperin oli.

Valitettavaa on, että en pysty teille esittelemään näitä tiloja niissä kunnossa missä ne olivat silloin kun ensimmäisen kerran tänne jalallani astuin. Mikkohan asui tässä yksin ennen minun aikakauttani. Silloin yläkerrassa oli kellertävä, mock-mänty muovimatto, joka lähti imurin mukana nurkista ylös. Sisustus oli melko... noh... miehinen (mm. 3 erilaista kierrätyskeskuksesta haettua sohvaa). Pääpointti taisi olla, että on iso tietokone ja valkokangas ja huoneeseen mahtuu monta miestä juomaan olutta. Siinä suhteessa sisustus oli varmaan aivan onnistunut. Toisaalta on ihan hyväkin, ettei Mikko tuolloin laittanut kodinkunnostukseen mitään suuria rahasummia. Lopputulos ei olisi ehkä ollut minulle mieleinen ja juuri remontoitua on inhottavaa ruveta heti muuttamaan. Huone oli silloin myös "eri päin", eli videotykki oli vastakkaisella seinällä. Aika kauan pähkäilin sitä, kuinka tilan saisi parhaiten hyötykäyttöön. Itseasiassa kiitos huoneen layoutista kuuluu Innon Markolle, jolta sai kysyä neuvoja yksillä sisustusmessuilla Kokkolassa. Kiitos siis Marko Paanaselle!

Lattiatyyny Ikealta. Harmi, etten tajunnut hankkia toista.

Olkkarihan meillä on todella suuri ja avoin. Rinnetontilla olevan talon asuintilat on oikeastaan yläkerrassa. Olohuoneesta näkyy keittiöön. Tuleva ja akuutein remontti olisi ikkunoiden vaihto, josta haaveilen aktiivisesti päivittäin. Keittiössä olen heilunut pensselin kanssa, mutta mikäli tässä asutaan pidempään on keittiöremonttikin jossain vaiheessa edessä.

Hallitseva elementti meidän olkkarissa on valkokangas. Mikolla oli videotykki jo silloin kun tavattiin ja olen kyllä oppinut rakastamaan kunnon kotiteatteria. Pitkän tähtäimen haave on tehdä kotiteatterihuone nykyisestä varastotilasta, mutta se vaatii jo vähän isompaa remonttia. Silloin kotiteatteri kuitenkin muuttaisi alakertaan ja olohuoneeseen mahtuisi suurensuuri ruokapöytä sekä sohvaryhmä ja tavallinen telkkari. Mutta nyt kotiteatteri ja pimennysverhot löytyvät olkkarista ja ovat kyllä kovassa käytössä.

Iittalan kivituikut ja Aalto -maljakko kuuluvat jokaiseen suomalaiseen kotiin. Bongaatko Aallon?

Tässä kuvassa näkyy jo vähän huoneen toista päätä. Mun tulevaisuudenhaaveissa olisi myös se, että tietokone muuttaisi sitten sinne "mediahuoneeseen". Ja haaveissa se tietokone olisi isonäyttöinen iMac.

Manhattan ja USA -julisteet New Yorkista Kate's Paperie -liikkestä. Tikapuilla roikkuva kangas on Marokosta ostettua kaktussilkkiä.

Tässä näkyy ehkä tuo olohuoneen todellinen koko. Tila on siis tosi iso ja pidän hurjan paljon siitä, että täällä on niin avaraa. Jonain päivänä portaikkoon tulee jokin oikein valtava ja sikamagee valaisin. Ehdotuksia otetaan vastaan!

Rahi on sellainen taittuva patja, josta tulee tarvittaessa kätevästi vierassänky. Se on päällystetty Marimekon kankaalla, josta ompelin myös pari pikkutyynyä. Muuten sisustustyynyt ovat h&m homesta ja stockmannilta.

Vielä kun kotiteatterin kaiuttimiksi saisi virtaviivaiset Genelecit.. Tv-tasolta ne jo löytyvät!

En tiedä missä muut ihmiset hoitavat meikkailunsa, mutta itse en jaksa seistä kylppärin peilin ääressä. Meillä on olohuoneessa paras luonnonvalo ja lisäksi tykkään katsella aamu-tv:tä samalla kun ehostan kauneuttani. Siksi meikit löytyvät sohvapöydän välistä.

Tämä Ikean kirjahylly on ollut minulla siitä lähtien kun muutin Tampereelle opiskelemaan. Päältä löytyy vahvistin sekä videotykki. Eivät mitään superkauniita sisustuselementtejä, mutta onhan tuossa videotykissä toisaalta ihan raflaavaa teknomuotoilua!

Tässä kohtaa mainitsen vielä olohuoneen ruskean maton. Tuo harmaa mattohan on Ikealta, ja hintaa sillä oli huimat 19 euroa. Sen huomaa kyllä myös laadussa; matto oli minulla Tampereella käytössä kaksi vuotta ja nyt kun muutin sen Kokkolaan on nukka todella kulunutta. Opiskelijaboksiin erittäin hyvä hankinta, mutta ei kovinkaan pitkäikäinen. Toisin on kuitenkin tämän ruskean turkismaton kanssa. Ihastuin Halla-ahon turkismattoateljeen tuotteisiin toissa kesänä Kuopion Asuntomessuilla. Nuo nettisivut ovat hieman kotikutoisen oloiset, puhumattakaan siellä esiteltävistä mattomalleista. Kyseessä on kuitenkin suomalaista käsityötä oleva, todella upea ja arvokas tuote, joka kestää koko elämän. Turkismatto on siis lampaantaljasta punottu matto. Materiaali on uskomattoman pehmeää ja Kuopiossa näitä ihastellessani päätin, että joskus elämässäni tällaisen itselleni hankin. Se aika koitti sitten vuotta myöhemmin, viime kesänä. Halla-ahot eivät olleet Kokkolan messuilla näytteilleasettajina, mutta Kuopiosta tutuksi tullut herttainen myyjäherra tuli käymään messutoimistossa ja juttutuokion päätteeksi kaupat lyötiin lukkoon. Matto on oikeastaan Mikon ja minun häälahja ja tarkoitus on, että se on jokaisessa yhteisessä kodissamme tästä lähtien. ..Hintaa sillä taisi olla yhtä paljon kuin olohuoneen muilla kalusteilla yhteensä.. En tiedä sitten kertooko se enemmän maton vai muiden kalusteiden hinnasta. Unelmien makuuhuoneeseen joka tapauksessa haluaisin kaksi pienempää, valkoista mattoa sängyn molemmille puolille. Ette arvaakaan kuinka ihanalta tuo matto tuntuisi varpaissa talviaamuna.

Seuraava projektihan meillä on alakerran makuuhuoneen remontti, joka on jo pari kuukautta ollut siinä vaiheessa, että vanhat tapetit on revitty ja katto laitettu, mutta uudet tapetit odottavat vielä lattialla. Kiirettä ei onneksi sinällään ole. Nykyinen makuuhuone on yläkerrassa ja olemme siellä asustaneet koko sen ajan kun tässä on asuttu. Viimeistellään kun keretään. Ehkä kuitenkin kesäksi, koska silloin alakerrassa on viileämpi nukkua.

Vielä viimeiseksi kysymys teille: Mitä mieltä olette tuosta kaiteesta? Se on alunperin ollut väriltään musta, mutta Mikko maalasi sen valkoiseksi silloin kun muutti tähän. Minä olen vähän leikitellyt ajatuksella, että sen palauttaisi mustaksi. Jotenkin se olisi ehkä ryhdikkäämpi ja skarpimpi niin. Mielipiteitä, kiitos!

Tulipas pitkä postaus! Huoh!

Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää kaikille ihmisille. Tärkeä päivä kertakaikkiaan.