Näin kevätvalossa tapahtuu ensiksi seuraava ilmiö: mystisesti koti näyttää siltä, että joulusiivouksen jälkeen onkin ilmaantunut ihan uutta pölyä, vaikka sitä ei aiemmin ole silmillä voinut havaita! Hetken ehtii jo ajatella, että ehkä olisi parempi vain jatkaa elämää verhot kiinni, pimeydessä, jossa villakoiria ja pölyn asuttamia pintoja ei oikein näy. Sitten sitä ottaa itseään niskasta kiinni ja heiluu imurin ja pölyrätin kanssa jonkin aikaa. Äkkiä koti näyttääkin ihan kivalta. Ja kevätvalo tuntuu ihanalta.
Olen kirjoitellut tosi laiskasti näistä sisustusasioista, vaikka olenkin intohimoinen sisutuksen ja designin ystävä. Yksi ongelma on siinä, että koti ei aina näytä ihan siltä, mistä haaveilen. Asutaan Mikon kanssa siis Kokkolassa, 70-luvulla rakennetussa paritalon puolikkaassa, jota ollaan rahkeiden mukaan yritetty pikkuhiljaa remppailla. Viimekeväisen remontin jälkeen olohuone näyttää jo paremmalta. Tuolla aiemmassa postauksessa on pari kuvaa, jossa näkyy tuo vanha ysäritapetti, joka huoneessa alunperin oli.
Valitettavaa on, että en pysty teille esittelemään näitä tiloja niissä kunnossa missä ne olivat silloin kun ensimmäisen kerran tänne jalallani astuin. Mikkohan asui tässä yksin ennen minun aikakauttani. Silloin yläkerrassa oli kellertävä, mock-mänty muovimatto, joka lähti imurin mukana nurkista ylös. Sisustus oli melko... noh... miehinen (mm. 3 erilaista kierrätyskeskuksesta haettua sohvaa). Pääpointti taisi olla, että on iso tietokone ja valkokangas ja huoneeseen mahtuu monta miestä juomaan olutta. Siinä suhteessa sisustus oli varmaan aivan onnistunut. Toisaalta on ihan hyväkin, ettei Mikko tuolloin laittanut kodinkunnostukseen mitään suuria rahasummia. Lopputulos ei olisi ehkä ollut minulle mieleinen ja juuri remontoitua on inhottavaa ruveta heti muuttamaan. Huone oli silloin myös "eri päin", eli videotykki oli vastakkaisella seinällä. Aika kauan pähkäilin sitä, kuinka tilan saisi parhaiten hyötykäyttöön. Itseasiassa kiitos huoneen layoutista kuuluu Innon Markolle, jolta sai kysyä neuvoja yksillä sisustusmessuilla Kokkolassa. Kiitos siis Marko Paanaselle!
Lattiatyyny Ikealta. Harmi, etten tajunnut hankkia toista. |
Hallitseva elementti meidän olkkarissa on valkokangas. Mikolla oli videotykki jo silloin kun tavattiin ja olen kyllä oppinut rakastamaan kunnon kotiteatteria. Pitkän tähtäimen haave on tehdä kotiteatterihuone nykyisestä varastotilasta, mutta se vaatii jo vähän isompaa remonttia. Silloin kotiteatteri kuitenkin muuttaisi alakertaan ja olohuoneeseen mahtuisi suurensuuri ruokapöytä sekä sohvaryhmä ja tavallinen telkkari. Mutta nyt kotiteatteri ja pimennysverhot löytyvät olkkarista ja ovat kyllä kovassa käytössä.
Iittalan kivituikut ja Aalto -maljakko kuuluvat jokaiseen suomalaiseen kotiin. Bongaatko Aallon?
Manhattan ja USA -julisteet New Yorkista Kate's Paperie -liikkestä. Tikapuilla roikkuva kangas on Marokosta ostettua kaktussilkkiä. |
Vielä kun kotiteatterin kaiuttimiksi saisi virtaviivaiset Genelecit.. Tv-tasolta ne jo löytyvät! |
Halla-ahon turkismattoateljeen tuotteisiin toissa kesänä Kuopion Asuntomessuilla. Nuo nettisivut ovat hieman kotikutoisen oloiset, puhumattakaan siellä esiteltävistä mattomalleista. Kyseessä on kuitenkin suomalaista käsityötä oleva, todella upea ja arvokas tuote, joka kestää koko elämän. Turkismatto on siis lampaantaljasta punottu matto. Materiaali on uskomattoman pehmeää ja Kuopiossa näitä ihastellessani päätin, että joskus elämässäni tällaisen itselleni hankin. Se aika koitti sitten vuotta myöhemmin, viime kesänä. Halla-ahot eivät olleet Kokkolan messuilla näytteilleasettajina, mutta Kuopiosta tutuksi tullut herttainen myyjäherra tuli käymään messutoimistossa ja juttutuokion päätteeksi kaupat lyötiin lukkoon. Matto on oikeastaan Mikon ja minun häälahja ja tarkoitus on, että se on jokaisessa yhteisessä kodissamme tästä lähtien. ..Hintaa sillä taisi olla yhtä paljon kuin olohuoneen muilla kalusteilla yhteensä.. En tiedä sitten kertooko se enemmän maton vai muiden kalusteiden hinnasta. Unelmien makuuhuoneeseen joka tapauksessa haluaisin kaksi pienempää, valkoista mattoa sängyn molemmille puolille. Ette arvaakaan kuinka ihanalta tuo matto tuntuisi varpaissa talviaamuna.
Seuraava projektihan meillä on alakerran makuuhuoneen remontti, joka on jo pari kuukautta ollut siinä vaiheessa, että vanhat tapetit on revitty ja katto laitettu, mutta uudet tapetit odottavat vielä lattialla. Kiirettä ei onneksi sinällään ole. Nykyinen makuuhuone on yläkerrassa ja olemme siellä asustaneet koko sen ajan kun tässä on asuttu. Viimeistellään kun keretään. Ehkä kuitenkin kesäksi, koska silloin alakerrassa on viileämpi nukkua.
Vielä viimeiseksi kysymys teille: Mitä mieltä olette tuosta kaiteesta? Se on alunperin ollut väriltään musta, mutta Mikko maalasi sen valkoiseksi silloin kun muutti tähän. Minä olen vähän leikitellyt ajatuksella, että sen palauttaisi mustaksi. Jotenkin se olisi ehkä ryhdikkäämpi ja skarpimpi niin. Mielipiteitä, kiitos!
Tulipas pitkä postaus! Huoh!
Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää kaikille ihmisille. Tärkeä päivä kertakaikkiaan.
13 kommenttia:
voih. olispa itellaki koti, joka tuntuu kodilta ja jossa vois teha juttuja. teian olkkari on ihana. sun pitaa teha kans alakertapostaus
Valkoinen kaide on hyvä! Moderni ja ilmava.
Hirveä kaidekriisi varmaan tulossa :D Kiitos mielipiteestä!
Kotona on kyllä ihanaa. Nyt jo ahdistun ajatuksesta, että jos olisi pakko lähteä etelään työnhakuun, voi Helsingissä asua ehkä tämän olohuoneen kokoisessa tilassa. Mitä kaikille meidän tavaroille sitten tapahtuu?
Alakerrassa on tosi vähän esiteltävää.. Sauna ja kylppärikin pitäisi remontoida! Mutta heti kun makuuhuone valmistuu, niin esittelen sen täällä ehdottomasti!
Ihana koti! Kateus iskee naita katsellessa.
Kaide on minusta ihanan ilmava valkoisena, tosin mustana saattaisivat nuo ihanat nelikulmiot paasta paremmin esiin... hankala valinta. Entas jos maalaisitkin sen pinkiksi? ;)
Kiitos :)
Siinä pinkin kaiteen konseptissa saattaisi olla hieman suostuttelemista.. :D Laitetaan kuitenkin mietintämyssyyn.
Asiaaan mitenkään liittymättä, ihastuin kirjoistutyyliisi jo yummyn kommentissa (jossa mahtavasti taivutit persettä : D) ja kun tulin vierailulle tänne, herätit mielenkiinnon kyllä. Nyt täytyisi repiä jostain aikaa tutstua sun blogiin enemmänkin, mutta varmasti pääset kirjanmerkiksi! : )
Kit, :D Hah! Kiitoksia!
Ja tervetuloa lueskelemaan!
niin en muuten nahny sita aaltoa
ja meidan kamppa on just varmaan teian olkkarin kokoinen plus pieni keittio. Ma en pysty asumaan tassa, muutan pois kessalla, koska tuun hulluksi. Ois ollut ihanaa, jos ei ois tarvinu muuttaa pois sielta Doune Quadrantilta.
Mulle meinaa tulla jannakakka housuun ku mietin, etta jos muuttaisin Lontooseen ku siella ei ois asua ees tan kokoisessa tilassa. Se ois hirveeta.
Joo, klaustrofobinen asuminen on kyllä ahdistavaa, vaikka periaatteessa pienessä pärjääkin. Ja onhan se taloudellista!
....Aaltohan löytyy tuolta kirjahyllyn päältä :D
No joo! Luulin et se ois ollut tossa kuvassa mika oli ton "bongaatko aallon" -tekstin alla. Yritin loytaa sita ku herra hakkaraista mauri kunnaksen kirjasta!
Tämä koti on ihana koti! Silmiin pisti kaiken muun ihanan ohella Jacobs By Marc Jacobsin pinkki laukku! Onko totta, että se on vilahdellut täällä myös sinisenä? Mistä tämä raikas löytö on? Taidan olla vaan vähän liian myöhään liikkeellä asian suhteen!
-N
Hei N! kiitos ja tervetuloa lukemaan :)
Marc by Marc Jacobsin kanvaasikassi on ostettu nykistä, Marc Jacobsin greenwich villagen liikkeestä. Hankin niitä tosiaan kerralla sekä pinkin että turkoosin ja ovat olleet tosi kovassa käytössä. En ole nähnyt niitä missään nettikaupassa - viimeksi samantyylinen tuli vastaan lontoossa Marcin omassa liikkeessä, joten oletan, että kyseessä on talon oma tuote. Ja hinta oli muuten tosi alhainen! Olisikohan ollut n. 30-40 dollaria/kpl. Ja luulen, että liikkeessä niitä on aina myynnissä - joskin värit vaihtelevat (nuo kesävärit ovat ehkä herkullisimpia.. :D).
Joten nyt vaan matkalle tai sitten pitää pyytää kaverilta tuliaisiksi!
Lähetä kommentti